Itäisessä Suomessa tuotettu sähkö lisäisi alueen elinvoimaa

(LUT-yliopiston tiedote 8.9.2022)

Tuoreen selvityksen mukaan Itä- ja Kaakkois-Suomessa tuotettu sähkö olisi avain alueen teollisuuden merkittävään kasvuun. LUT-yliopiston asiantuntijoiden mukaan investointi rajavalvontaan liittyvien tutkaongelmien ratkaisemiseen maksaisi itsensä monin kerroin takaisin.

LUT-yliopisto selvitti Itä- ja Kaakkois-Suomen uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia sekä mahdollisuuksia alueen bioperäisten hiilidioksidipäästöjen hyödyntämiseen Power-to-x (P2X) -tuotannossa.

- Alueella on merkittävää uusiutuvan sähkön tuotantopotentiaalia sekä runsaasti bioperäistä hiilidioksidia. Molemmat ovat keskeisiä raaka-aineita P2X-tuotteiden, kuten vihreän metanolin, kehittämisessä, energiatekniikan professori Tero Tynjälä LUT-yliopistosta kertoo.

Rajavalvontaan liittyvät tutkat rajoittavat tuulivoiman kaavoittamista alueelle. Samaan aikaan kehitystä hidastaa olemassa oleva sähkönsiirtoverkko, joka ei tällä hetkellä mahdollista alueen aurinko- ja tuulivoimapotentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä.

- Tutkaongelman ratkaisun kustannukset ovat vain murto-osa sen tuomista mahdollisuuksista. Jos tämä lukko aukaistaan, uusia teollisuuden mahdollisuuksia tulee vyöryen ja samalla koko Suomen energiaomavaraisuus ja sähköverkon tasapaino paranevat merkittävästi, tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta selventää.

Valtion rooli alueen tulevaisuuden kannalta on merkittävä

Helmikuussa alkanut kartoitus on osa LUT-yliopiston vetyaiheisten selvitysten sarjaa. Hanke käynnistettiin juuri ennen Ukrainan sotaa.

Toimeksiantoon osallistuneet kaupungit näkevät energiaomavaraisuuden ja vetytalouden kehittämisen erityisen ajankohtaisena nykyisessä energiamarkkinatilanteessa. Kaupungit hakevat myös uutta elinvoimaa korvaamaan Venäjän raja-alueilla koettuja taloudellisia menetyksiä.

- Itäisessä Suomessa on tarjolla maailmanluokan osaamista, energiamurroksen mahdollisuuksiin tarttuvia yrityksiä sekä hiilidioksidia tuottavia laitoksia, joten lähtökohdat vetytalouden kasvulle ja investoinneille ovat todella hyvät, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen sanoo.

Kaupungit painottavat, että valtion tulisi osaltaan edistää sekä vihreään siirtymään tarvittavan infrastruktuurin rakentumista että tutkajärjestelmiin liittyvien teknologisten ratkaisujen löytymistä.

- Selvitämme parhaillaan, missä muodossa jatkamme kaupunkien yhteistä vetylaakson organisoitumista ja mitä tavoitteita mahdollisesti perustettavalle yhteiselle organisaatiolle asetettaisiin, Heinonen sanoo.

South East Finland Hydrogen Valley -selvitys toteutettiin alueen kuntien (Imatra, Joensuu, Kitee, Kotka, Kouvola, Lappeenranta) ja alueellisten kehitysyhtiöiden toimeksiannosta. Selvitys kattaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Kymenlaakson sekä itäisen Uudenmaan alueita Loviisan ja Porvoon ympäristöstä. Tutkimuksen tarkastelualue päättyy Porvoon jalostamoon, joka on Suomen suurin yksittäinen fossiilisten päästöjen tuottaja.

Vetytalouden ajankohtaisia aiheita käsitellään myös Lappeenrannassa LUT-yliopistolla järjestettävässä kansainvälisessä Future Energy Solutions -konferenssissa 8.-9.11.2022 Tapahtumassa on erillinen osio pohjoisen Euroopan vetylaaksojen sekä Itä-Kaakkois-Suomen vetylaakson tilanteesta. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan: www.futureenergysolutions.fi/program