Lappeenranta pitää Ihalaisen kaivosalueelle suunnitteilla olevaa synteettisen metanolin pilottilaitosta merkittävänä investointina alueen elinvoimaisuuteen

Lappeenrantaan on suunnitteilla Suomen ensimmäinen synteettisen metanolin tuotantolaitos. Energiayhtiö St1 suunnittelee pilottilaitoksen sijoittamista Finnsementin tehtaan yhteyteen Ihalaisen kaivosalueelle. St1:n hankkeen edetessä suotuisasti, tuotantolaitos tulee olemaan toiminnassa 2026.

Työ- ja elinkeinoministeriöltä 35,4 miljoonan euron rahoituksen saaneen hankkeen työllistävä vaikutus Lappeenrannassa on rakennusaikana arviolta 250 henkilötyövuotta ja uusia pysyviä työpaikkoja sen myötä syntyy yli 20. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva pitää pilottilaitosta erityisesti merkittävänä vihreän siirtymän investointina.

– LUT-yliopisto ja Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu ovat saaneet kansallisesti vastuulleen vihreän sähköistämisen innovaatioekosysteemin vahvistamisen Suomessa yhdessä muiden johtavien tutkimus- ja tuotekehityskeskittymien kanssa. St1 Power-to-Methanol Lappeenranta -hanke vankistaa entisestään Suomen ilmastopääkaupunki Lappeenrannan asemaa uusiutuvan energian edelläkävijänä.

– LUT-yliopiston huippututkimusta täydentävät alueellamme St1:n ohella myös lukuisat muut energiamurroksen mahdollisuuksiin nopeasti tarttuneet yritykset, kuten Danfoss ja Yaskawa sekä UPM Kaukaan liikennepolttoaineita valmistava biojalostamo.

Tuotantolaitos käyttää raaka-aineenaan tehtaan kalkkikivestä peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä. Metanoli syntyy hiilen ja vihreän vedyn yhdistävässä synteesiprosessissa, ja tuotantoprosessista syntyvä hukkalämpö puolestaan hyödynnetään Lappeenrannan Energian kaukolämpöverkossa.

Synteettinen metanoli menee St1:n oman jakeluverkoston kautta suoraan meriliikennekäyttöön, ja sitä voidaan hyödyntää myös liikennepolttoaineissa korvaamassa fossiilisia komponentteja hyödyntäen olemassa olevaa logistiikka- ja jakeluverkostoa.

Kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsäsen mielestä suunnitteilla oleva tuotantolaitos parantaakin Lappeenrannan edellytyksiä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

– Liikenteen päästöjen vähentäminen on yksi haasteellisimmista tehtävistä. On tärkeää, että sähköisen liikenteen rinnalle voimme kehittää myös muita kestäviä polttoaineratkaisuja, joita muun muassa raskas liikenne ja lentoliikenne tulevat tarvitsemaan.

Ansiokkaan verkostoyhteistyön tulos tärkeä avaus myös koko Euroopan kannalta

Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinosen mukaan idea synteettisen metanolin tuotannon selvitystyöhön on lähtöisin Greenreality Networkin kokouksesta ja LUT-yliopiston emeritusprofessori Jarmo Partaselta vuonna 2015, minkä jälkeen LUT-yliopisto ja St1 ovat yhdessä jo vuosien ajan tutkineet synteettisen metanolin valmistamista.

Lappeenrannan kaupunki osallistui osaltaan selvitystyöhön puolestaan ekosysteemisopimuksen rahoituksen ansiosta Kemiran ja Gasumin kanssa selvittäen Kemiran Joutsenon laitoksella syntyvän vedyn hyödyntämistä synteettisten polttoaineiden valmistuksessa.

– Pitkäjänteisen ja ansiokkaan verkostoyhteistyön tulos kantaa hedelmää lähitulevaisuudessa. Sillä on mahdollisesti myös kauaskantoisempiakin vaikutuksia, sillä investointi voi houkutella alueellemme muitakin yrityksiä jatkojalostamaan metanolia tai käynnistämään kokonaan uudenlaista kestävää liiketoimintaa.

– Hiilidioksidia on tarjolla usealle muullekin vastaavalle tuotantolaitokselle esimerkiksi metsäteollisuuden tuotantoyksiköissä. Metanolin jatkojalostus ja kemianteollisuuden tuotteiden valmistus voi siis lisätä työpaikkavaikutuksia merkittävästi St1:n nyt ilmoittamia työpaikkoja laajemmaksi, Heinonen iloitsee.

Heinonen näkee, että synteettisen metanolin pilottilaitos ja sen saama investointituki ovat tärkeitä avauksia paitsi paikallisesti myös koko Euroopan näkökulmasta.

– Synteettisen metanolin tuottaminen kasvattaa omavaraisuutta, ja Eurooppa kaipaa uusiutuvaa energiaa välittömästi. EU:n ja kansallisen lainsäädännön tulisikin mahdollistaa nopeat päätökset, mutta samalla luoda pitkäjänteiset tulevaisuusikkunat vastaaville investoinneille.

Asemakaavan valmistelussa hyödynnetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä saatua selvitystietoa

Hanke edellyttää asemakaavaa laitoksen suunnitellulle sijoitusalueelle sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Asemakaavaa laaditaan YVA:n rinnalla, ja asemakaavan vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään YVA-prosessissa tuotettua selvitystietoa.

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiän mukaan hankkeen ja kaavavalmistelun aikatauluja sovitetaan yhteen.

– Näin asukkaat pääsevät samassa asukastilaisuudessa tutustumaan sekä hankkeeseen että kaavaan.

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vireille tulo on aikataulutettu lokakuun 2022 loppupuolelle. Asemakaavaluonnoksen on tarkoitus tulla nähtäville keväällä 2023 ja sitä seuraavan asemakaavaehdotuksen viimeistään kesällä 2023. Asemakaava on edellä kuvatun aikatauluin puitteissa tarkoitus käsitellä Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa syksyllä 2023.