Maailman kosteikkopäivää, World Wetlands Day, vietetään 2.2.2021

Kosteikot on luokiteltu maailman uhanalaisimmaksi ekosysteemiksi, eikä suotta, sillä niiden merkitys luonnolle on valtava. Kosteikot – muun muassa - tasaavat virtaamia, hillitsevät tulvia, suojaavat myrskyiltä ja varastoivat vettä.

Etelä-Karjalassa on Pien-Saimaan, Haapajärven ja Kivijärven valuma-alueille viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu yli sata vesiensuojelukosteikkoa. Ne ovat tärkeitä ja niistä kannattaa pitää hyvää huolta.

– Rakennettujen kosteikkojen tarkoitus on vähentää vesistökuormitusta ja parantaa veden laatua, selittää Raija Aura Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta.

– Kosteikot ovat myös mainioita retkikohteita ja kokoontumispaikkoja. Useille kosteikoille onkin rakennettu laavuja, lintutorneja ja muita palveluja yleiseen käyttöön.

Mikä on kosteikko ja miksi ne ovat tärkeitä?

Kosteikko on yleisnimitys veden valtaamille luontotyypeille. Maapallon ravinnontuotannon kannalta vesi on elintärkeä: kosteikot ja tekoaltaat varastoivat kastelu- ja juomavettä. Vesiviljely, kalankasvatus ja riisiviljelmät ruokkivat monta suuta joka päivä.

Luontaisia kosteikkoja ovat vettyneet maa-alueet ja matalat vesi- ja rannikkoalueet, suot ja tulvametsät ja -niityt. Kosteikoilla on suuri merkitys luonnon tasapainolle, sillä ne tasaavat virtaamia, hillitsevät tulvia, suojaavat myrskyiltä ja varastoivat vettä. Lisäksi kosteikot suodattavat ja pidättävät luonnollisesti epäpuhtauksia ja puhdistavat vettä.

– Kosteikot muodostavat rikkaita elinympäristöjä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja tuovat vaihtelua ja viihtyvyyttä maisemaan, Aura listaa.

– Ne tarjoavat myös ravintoa ja juomapaikan sekä pesimäalueen ja elinympäristön isoille ja pienemmille eliöille.

Ojitukset, soiden metsittämiset ja jopa kokonaisten järvien kuivatukset ovat vähentäneet kosteikkojen määrää, sanoo Aura.

– Tästä syystä tarvitaan keinotekoisia, rakennettuja kosteikkoja.

Rakennetut kosteikot vaativat jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa.

– Apua ja neuvontaa kosteikkojen hoidossa ja huollossa on onneksi tarjolla, Aura sanoo.

– Tänä ja ensi vuonna meillä on käytössä PISARA+ -hanke, jonka puitteissa tuemme maanomistajia ja kosteikkojen haltijoita, hän jatkaa.

– Olemme ilolla tukemassa maanomistajia ja kosteikkojen haltijoita tärkeässä työssä ja meihin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä!

Maailman kosteikkopäivää on vietetty vuodesta 1997 lähtien, kosteikkojen suojelusopimuksen eli Ramsar-sopimuksen kunniaksi, joka allekirjoitettiin Ramsarissa, Iranissa vuonna 1971. Tänäkin vuonna tapahtumia järjestetään kymmeniä ympäri maailmaa. Suomessa kosteikkoihin liittyviä tapahtumia järjestetään enemmän loppukesästä, jolloin sää on suotuisampi.

Kaikki Pien-Saimaan kohteet on nyt koottu yksiin kansiin. Uunituore Pien-Saimaan vesiensuojelurakenteet 2021 esittelee lyhyesti kuvien ja karttojen avulla kaikki kohteet. Esite löytyy www.piensaimaa.fi -sivuilta. Tutustu ja ihastu!