Hulevesiä voi puhdistaa ilman kemikaaleja ja suodatusmateriaalia kierrättäen

Lappeenrannassa sade- ja sulamisvedet, eli niin sanotut hulevedet, johdetaan erilliseen viemäriverkostoon, jonka kautta vedet menevät yleensä suoraan vesistöihin. Pääsääntöisesti hulevesiä ei puhdisteta lainkaan, ja sitä kautta vesistöihin voi kertyä joukko aineita, jotka saattavat aiheuttaa vesistöissä pilaantumista.

Syksyn rankkasateet vaativat kaupungin viemäröinti- ja puhdistusjärjestelmältä hyvää suorituskykyä: hulevesiä kertyy kaupungissa melkoisesti, sillä alueen sadanta on n. 600 mm vuodessa, josta noin neljännes sataa lumena.

Kaupunki on panostanut viime vuosina voimakkaasti hulevesien käsittelyyn, ja tällä hetkellä rakennettua ja ylläpidettävää hulevesiverkostoa on Lappeenrannan alueella jo noin 280 km. Lisäksi Sunisenlahden rannoille on rakennettu yhteensä seitsemän hulevesikosteikkoa ja maaseudulle lähes 100 erilaista vesiensuojelurakennetta valumavesien suodattamiseen.

Uusi ympäristöystävällinen teknologia

Suomen ilmastopääkaupunki erottuu edukseen myös siinä, että hulevesien puhdistuksessa on alettu kokeilla uutta ja erittäin ympäristöystävällistä mikrobipohjaisen EM-teknologian (Effective Microorganisms) ja shungiittisuodattimen yhdistelmää.

”Suodatin on edistyksellinen siksi, ettei se sisällä kemikaaleja ja että sen kennojen raaka-aine – shungiitti – voidaan kierrättää”, kertoo professori Satu-Pia Reinikainen LUT-yliopistosta.
”Shungiitti on hyvin hiilipitoinen mineraali, jota on käytetty jo pitkään vedenpuhdistukseen eri tavoilla”, Reinikainen jatkaa.
”Huleveden suodatukseen riittää 30 - 50 -prosenttinen shungiitti, vaikka sitä on saatavana jopa 90 % hiilipitoisuudella.”

Kansainvälistä testausprojektia vetää Lappeenrannassa seudun ympäristötoimi. Toisena suomalaispartnerina on LUT-yliopisto, ja mukana ovat myös venäläispartnerit SC Minerals Pietarista ja geologian instituutti (KarRC RAS) Petroskoista, joka toimittaa tarvittavan shungiitin.

Shungiitti poistaa hulevedestä öljyjä, raskasmetalleja ja hajuhaittoja. EM-teknologia puolestaan on mikrobipohjainen ratkaisu, jossa mikrobit tehostavat ympäristön itsensä kykyä käsitellä ja sitoa ravinteita ja haitallisia aineita.

”Kun hulevedet menevät aikanaan vesistöön, tehostavat suodatuksessa käytetyt EM-mikrobit myös vesistön oman mikrobikannan toimintaa”, Reinikainen kertoo.

Toistaiseksi Lappeenrannassa on koekäytössä kaksi ja Pietarissa neljä suodatinta. Toinen kaupungin suodattimista on asennettu Sammonlahden kosteikolle ja toinen valtatie 6 Myllykeskuksen ja Vanha Viipurintien väliselle ramppialueelle.
Suodatin on melko yksinkertainen ja sen suodatuselementit on helppo vaihtaa. Etelä-Karjalassa valmistetut suodattimet ovat erityyppisiä, koska projektissa halutaan käyttökokemuksia niin vaaka- kuin pystytason suodatusratkaisuista.

”Keräämme talven aikana tietoa suodatuksen tehosta ja kerromme tulokset keväällä”, Reinikainen lupaa.

Hanke on ENI-ohjelman Suomi – Venäjä CBC 2014-2020 -ohjelman rahoittama kolmevuotinen hanke, joka käynnistyi 1.3.2019.