Jo kolmas Ilmastorahaston pääomalaina Etelä-Karjalaan: Aurelia Turbines tietää, mitä vety on – yritys on eturintamassa kehittämässä maailman vetytaloutta

Lappeenrannassa pääkonttoriaan pitävä Aurelia Turbines perustettiin kahdeksan vuotta sitten ja se valmistaa pienen kokoluokan kaasuturbiineja teollisuuden tarpeisiin. Erityistä näissä turbiineissa on se, että niissä voidaan käyttää polttoaineena eriasteista vetyä muiden energialähteiden lisäksi.

Vety on yleinen alkuaine. Huoli ilmastosta on nostanut sen voimakkaasti esille siksi, että vedyllä voidaan vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.

Aurelia Turbinesin toimitusjohtaja Matti Malkamäki kertoo, että puhdasta, vain vähän hiilidioksidia ilmakehään elinkaarensa aikana tuottavaa vetyä voidaan tuottaa monin eri tavoin.

- Sitä voidaan valmistaa hajottamalla vesimolekyylit sähköllä alkuaineisiinsa vedyksi ja hapeksi, hän selittää.

- Kasvihuonekaasupäästöt vältetään, kun sähkö tätä varten tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla.

Toinen mahdollisuus on hajottaa maa- tai biokaasun metaani alkuaineisiinsa vedyksi ja hiileksi niin, että hiili otetaan talteen kiinteänä aineena.

- Vety on merkittävässä asemassa, kun puhutaan päästöttömästä tulevaisuudesta, Malkamäki sanoo.

Vetyä voi käyttää monin tavoin

Vety voi olla sekä raaka-aine, polttoaine että energiavarasto.

Jo nyt esimerkiksi lannoite-, öljynjalostus- ja kemianteollisuus käyttävät valtavasti vetyä sekä tuotteidensa raaka-aineena sekä prosesseissaan.

- Tämä vety on tähän asti tuotettu öljystä, maakaasusta ja hiilestä tekniikoilla, jotka aiheuttavat suuret hiilidioksidipäästöt, Malkamäki selittää.

- Kun nämä teollisuuden alat siirtyvät käyttämään päästöttömästi valmistettua vetyä, vähenevät kasvihuonekaasupäästöt merkittävästi.

Vety antaa myös mahdollisuuden siirtyä käyttämään uusia ympäristöystävällisempiä teknologioita aivan uusilla aloilla – toisin sanoen teollisuus voidaan vähähiilistää. Kun esimerkiksi terästeollisuus siirtyy käyttämään tuotannossaan hiilen sijasta päästöttömästi tuotettua vetyä, vähenevät sen päästöt huomattavasti. Tällä hetkellä terästeollisuus vastaa seitsemästä prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä.

Kun vety poltetaan - kuten Aurelian tapauksessa - tai hyödynnetään niin sanotuissa polttokennossa, tuloksena on sähköä ja lämpöä, mutta päästöinä pelkkää vesihöyryä.

- Vetyä voidaan siksi käyttää puhtaana energiavarastona, Malkamäki sanoo.

- Jos vety tuotetaan esimerkiksi tuulisena päivänä tuulivoimalla ja sitä polttamalla tehdään sähköä tyynenä päivänä, energiaa voidaan ilman päästöjä siirtää sähkön ylijäämätuotannon hetkistä niihin hetkiin, jolloin sähköä ei muuten ole tarjolla tarpeeksi. Esimerkiksi tämän talven kylmien, tyynien päivien sähköniukkuuteen laaja vedyn käyttö olisi tuonut suuren avun.

Suomen ja Ruotsin tehtävä yhteistyötä

Ruotsi rakentaa parhaillaan isoa vetyteollisuutta maansa pohjoisosiin, joissa on jo ennestään runsaasti edullista vesivoimaa ja paljon terästeollisuutta. Ruotsin hallituksen arvioiden mukaan vetytalous tuo Pohjois-Ruotsiin 50 000 uutta työpaikkaa ja niiden mukana 100 000 uutta asukasta.

Vedyn ympärille rakentuu nyt uutta teollisuutta ensisijaisesti sinne, missä edullista ja päästötöntä sähköä on runsaasti tarjolla, koska energian siirto sähkönä tai vetynä aina maksaa.

- Suomen tulisi tehdä kehittää omaa vetyteollisuutta yhteistyössä Ruotsin kanssa, Malkamäki painottaa.

Malkamäki muistuttaa, että Suomen länsirannikko sopii erinomaisesti sähkön tuottamiseen tuulivoimalla ja Pohjanmaa on lähempänä Ruotsin pohjoista vetyrannikkoa kuin Etelä-Ruotsi. Itse asiassa Ruotsi tarvitsee Suomen tuulivoimaa ja vetyä päästäkseen kasvutavoitteisiinsa.

- Pelkän bulkkivedyn sijasta voisimme myös jalostaa vedyn korkeamman lisäarvon tuotteiksi, kuten synteettisiksi polttoaineiksi. Näillä synteettisillä polttoaineilla voidaan korvata esimerkiksi autojen nyt käyttämää bensiiniä, Malkamäki sanoo.

Suomen länsirannikon teollisuuskaupungeissa on valmiiksi kehittynyttä kemian- ja muuta sopivaa teollisuutta vetytalouden tarpeita varten. Vetyosaamista taas on syntynyt esimerkiksi LUT-yliopiston ympärille. Tämä tarjoaa erinomaisen pohjan vetytalouden rakentamiseksi Suomessa.

Pääomalainalla uusia turbiineita

Ilmastorahaston pääomalaina on luonteeltaan käyttöpääomarahoitusta.

- Tämä mahdollistaa uusien turbiineiden valmistuksen, Malkamäki kertoo.

Kaksi aiempaa Etelä-Karjalaan tullutta Ilmastorahaston pääomalainaa ovat nekin suuntautuneet vihreään sähköistämiseen. Viime keväänä rahoitusta myönnettiin päästötöntä energiaa tuottavalle Elstor Oy:lle. Laina on tarkoitus käyttää Elstor-lämpövarastoratkaisun käyttöönoton edistämiseen. ­Aiemmin tänä vuonna Ilmastorahasto antoi 10 miljoonan pääomalainan LUT-yliopistosta ja VTT:stä vauhtiin lähteneelle Solar Foodsille, joka tähtää merkittäviin ruoantuotannon päästövähennyksiin.

Aurelia Turbines kuuluu Greenreality Networkiin, joka on Etelä-Karjalassa yrityslähtöisesti toimiva energia- ja ympäristöalan verkosto. Greenreality Networkin toimintaa vetää Lappeenrannan kaupunki.