Parhaat luontopihat palkittiin

Keväällä käynnistetty Luontopiha 2021 -kilpailu päättyi elokuun lopussa. Tempauksessa etsittiin villeimpiä luontopihaideoita ja osallistujia löytyi mukavasti sekä Lappeenrannan että Lemin alueilta.

– Ympäristötoimi kiittää kuluneesta kesästä ja luonnonkirjon hyväksi tehdystä työstä kaikkia Luontopiha-kilpailuun osallistuneita sekä luontopihoja muuten vaan rakentaneita ja vaalineita ihmisiä, sanoo Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristötarkastaja Taina Lahtela.

– Mukaan osallistui yksityisiä omakoti- ja mökkipihoja sekä yksi asunto-osakeyhtiö.

Lahtela kertoo, että voittajien valinta oli inspiroivaa ja innostavaa, sillä jokainen piha toi esille luonnon monimuotoisuutta omalla tavallaan. Lisäksi ratkaisut tarjosivat eliölajeille luonnollista ympäristöä, mikä oli oikeastaan koko tempauksen idea. Palkittavat pihat valitsi raati, johon kuului Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n tutkija Kimmo Saarinen, kaupunginpuutarhuri Laura Ratilainen sekä ympäristötarkastaja Taina Lahtela. Palkinnoksi annettiin 100 € lahjakortti puutarhaliikkeeseen.

– Raati nosti palkinnolle kaksi erilaista pihaa. Toinen niistä on Tiina Lavikan noin 1000 m2 yksityispiha, jossa ei ole siistiksi ajeltua nurmea ollenkaan, Lahtela selittää.

– Toinen palkittu on luontopihaksi vasta muotoutumassa oleva As Oy Lappeenrannan Rovastinrinteen piha, jonka talon asukas Hilla Tolonen ilmoitti kisaan mukaan.

Omakotitalon pihassa lajikirjon runsautta

Osallistuessaan kilpailuun oman keyhole gardenin, eli kohopenkin hoitaja Tiina Lavikka esitteli pihaansa hauskasti. Hän muun muassa kuvaili runsasta lajikirjoa ja kierrätysmateriaaleista rakennettua lammikkoa ja keyhole garden -rakennelmaa, jossa on keskellä komposti. Lavikka uskoo, että jos pörriäiset, linnut ja rusakot saisivat äänestää, parempaa puutarhaa ei olekaan.

– Kun edellisinä kesinä nurmena olleet alueet saivat kasvaa vapaasti, maaperän siemenpankin lajikirjo yllätti runsaudellaan kerta toisensa jälkeen, Lavikka sanoo.

– Keväällä huhti-toukokuussa aloittivat kukinnan idänsinililjat, kevätesikot ja lemmikit, sen jälkeen oli voikukkameren vuoro ja erilaisia kukkia on riittänyt koko kesän harakankellosta valkoapilaan ja päivänkakkarasta maitiaisiin, hän luettelee haltioituneena.

Syksyllä Lavikka laittaa taas paljon kukkasipuleita maahan, jotta heti keväällä on pörriäisten iloksi kukkia.

– Monivuotisia niittykukkia aion kylvää vielä lisää. Keyhole garden kaipaa kunnostusta ja haaveissa on kasvihuone vanhoista ikkunoista. Hyönteishotelleja mahtuu aina lisää.

Lavikka antaa muille luontopihaa suunnitteleville vinkiksi sen, että kannattaa aloittaa pikkuhiljaa.

– Pienelläkin pääsee alkuun, ensin voi jättää vaikka muutaman neliön nurmikosta pitkäksi ja katsoa, mitä sieltä nousee, hän sanoo.

– Lajikirjo on ollut aivan hämmentävä, kun nurmikkoa ei ole ajettu! Pikkaisen niittykukkien siemeniä ja kohta saa ihastella perhosia ja kuunnella kimalaisten surinaa ja sirkkojen siritystä. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla!

Hyötypuutarha kerrostalon pihalle

Kerrostalossa asuvan Hilla Tolosen piha on pieni pala kaupunkiluontoa ja sellaisenaan se tarjoaa – kuten Tolonen toivoo - edes vähän helpotusta joillekin ahdingossa oleville pölyttäjille. Tolosen mukaan hyötypuutarhan perustaminen sai kannatusta asukkaiden kesken.
– Ajatuksissa oli niin laatikkoviljelyn kokeilua kuin marjapensaiden tai hedelmäpuiden istuttamista, Tolonen sanoo.

– Niittyä oli myös tarkoitus "parannella", eli muokkasimme vapaasti kasvanutta heinikkoa ja heittelimme niittysiemenet muokattuun maahan nyt syksyllä.

Kokeilu tarjosi myös mukavaa puuhaa.

– Isompi vaikutus voisi tulla esimerkin kautta, jos muutkin innostuisivat tuunaamaan omia pihojaan luonnonmukaisemmiksi, tuumii Tolonen.

– Kerrostaloasujat eivät ehkä aina miellä piha-alueitaan samalla tavalla omikseen kuin vaikkapa omakotiasujat, mutta kyllähän monessa kerrostalossakin voi yleensä tehdä paljon, jos innostusta riittää.

Tolonen jatkaa ajatustaan pidemmälle ja tuumii, että naapureiden kanssa voi syntyä inspiroivia ideoita, joita ei olisi yksin ehkä keksinyt.

– Porukalla tehdessä ei myöskään tarvitse olla huolissaan, jos ei itse ole kovin kokenut pihan laittaja, koska jollain toisella on yleensä osaamista, josta pääsee itsekin oppimaan, hän sanoo.
– Meillä on myös ollut ajatuksissa laittaa linnuille pönttöjä, mutta tosiaan omassa pihassa ei kasva vielä tarpeeksi isoja puita. Onneksi heti aidan takana on - käsittääkseni kaupungin mailla - junaradan vieressä on kylläkin isoja haapoja.

Tolonen jää miettimään, saisikohan niihin kiinnittää linnunpönttöjä, jos sitoutuu huolehtimaan niistä. Yksi luontoteko kun johtaa helposti toiseen. Kaupunginpuutarhuri Ratilainen vahvistaa, että se on aivan sallittua.

Ympäristötarkastaja Taina Lahtela on saanut luontopihaideologiasta myönteistä palautetta, joten kaupunki aikoo jatkaa samalla teemalla myös ensi vuonna.
– Tuleeko mukaan kilpailua, on vielä auki.