Maaperä viljelyn ja elämän edellytyksenä – seminaari maasta jalkojemme alla
23.11.2021 13:30 - 23.11.2021 16:00
Tilaisuuden teemoja ovat maaperä, kestävä maatalous ja hiiliviljely sekä maaperän ominaisuudet ja mahdollisuudet globaalien haasteiden ratkaisuissa. Päivän polttavia globaaleja haasteitamme ovat ilmastonmuutos ja biodiversiteetin köyhtyminen sekä ruuantuotanto ja vesien rehevöityminen. Ratkaisuja etsitään tutkimuksen, kokemusten ja käytännön hankkeiden voimin.
Tilaisuus järjestetään Lappeenrannassa Kulttuuritila Nuijamiehessä (Valtakatu 39) ja striimataan Lappeenranta Greenreality YouTube kanavalle https://youtu.be/vnfnlAI3htc
Tilaisuuden ohjelma
13.30-13.50
Tervetuloa, ilmoittautuminen ja kahvit
13.50-14.00
Tilaisuuden avaus
14.00-14.30
Änkyrimatoja ja muita öttiäisiä - maaperäekologin silmäys maan toimintoihin
Heikki Setälä, maaperäekologi ja professori, Helsingin yliopisto
14.30-15.00
Carbon Action
Eija Hagelberg, projektijohtaja, Baltic Sea Action Group( BSAG)
15.00-15.30
Uudistavan hiiltä sitovan viljelyn teoriaa ja käytäntöjä
Juuso Joona, viljelijä ja tutkija, Tyynelän tila
15.30-15.45
Kommenttipuheenvuorot:
Antti Arminen, viljelijä ja Eino Heinola, neuvoja ProAgria
15.45-16.00
Kysymyksiä ja keskustelua
Maaperä on ravinnontuotannon perusta, monimuotoinen eliöyhteisö ja ekosysteemi sekä merkittävä hiilen varasto tai hiilipäästöjen lähde. Maaperän roolista ja mahdollisuuksista hiilen sitomisessa ja varastoinnissa, monimuotoisuuden lisäämisessä ja vesistökuormituksen hillitsemisessä kertyy koko ajan uutta ja rohkaisevaa, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvaa tietoa ennakkoluulottomien ja rohkeiden tiennäyttäjien ansiosta. Tienraivaajia ovat Baltic Sea Action Group, tutkijat ja sadat viljelijät, jotka tuottavat tietoa ja kokemusta sekä uusia ratkaisuja.
Hiiliviljely, uudistava viljely voi olla yksi ratkaisu, joka vastaa kaikkiin edellä mainittuihin haasteisiin. Voiko maatalous olla hiilinegatiivinen - utopiaa vai oikeasti ratkaiseva mahdollisuus?
Hiiliviljely, mitä se on?
Hiiliviljelyllä tarkoitetaan viljelystoimenpiteitä, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäävät hiilen sitoutumista ja varastoitumista maaperään.
Hiiliviljely on keskeinen osa uudistavaa maanviljelyä ja tulevaisuuden ruuantuotantoa. Siinä käytettävät viljelymenetelmät parantavat maan kasvukuntoa kokonaisvaltaisesti. Hiili ja ruoka viljellään samoilla pelloilla.
Lisää aiheesta: Ruoka ja hiili viljellään samoilla pelloilla - Carbon Action
Maaperä on kaiken tuotannon ja maanviljelyn perusta.
Maaperä on muutakin kuin fyysinen kasvualusta, ravinteita ja vettä. Maaperä on oma rikas ekosysteemi, fyysinen, kemiallinen ja biologinen kokonaisuus. Miten maaperä voi, riippuu siitä, kuinka maaperää hoidetaan ja siitä huolehditaan.
- Maa nähdään mekaanisena alustana, joka pitää kasveja pystyssä. Kasvia ruokitaan ravinteilla ja muu hoidetaan myrkyillä pois. Meidän täytyisi kuitenkin nähdä maa tärkeänä tuotannontekijänä ja pitää siitä huolta, kertoo Juuso Joona Ylen Radion Suomen sunnuntaivieraana huhtikuussa 2020.
Maaperä on monimuotoinen rikas eliöyhteisö.
Eliöiden rooli ravinnontuotannolle on myös merkittävä. Kastelierot sekoittavat maakerroksia ja kuohkeuttavat maata. Lierot syövät ja kuljettavat leuoissaan hedelmällistä lehtikariketta ja sekoittavat eloperäistä maata syvempiin kerroksiin samalla lisäten mikrobien ja pieneliöiden toimintaa ja elinvoimaa.
- Mitä runsaampi mikrobitoiminta on lierojen vaikutuksesta, sitä hedelmällisempi on maaperä, sitä isommaksi kasvit kasvavat ja sitä parempaa leipää me syömme, kertoo Heikki Setälä Ylen haastattelussa 19.6.2016.
Maatalouden perustehtävä on ruuantuotantoa
Maatalouden perustehtävää eli ruuantuotantoa ei tietenkään pidä unohtaa tai sivuttaa. Uudet menetelmät eivät ole ristiriidassa tai rajoita viljelyä, päinvastoin, tehostavat tuotantoa, tukevat viljelijän työtä ja tilojen tuottavuutta. Voiko tämä oikeasti olla tottakaan!
- Kestävä maatalous tarkoittaa ekologisesti, ekonomisesti ja sosiaalisesti kestävää ruuantuotantoa. Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä tulee voida integroida mielekkäästi maatilojen perustoimintaan eli ruuantuotantoon, sanoo Eija Hagelberg BSAG
Olemme saaneet koolle huippujengin!
Seminaarin puhujat ovat kaikki alansa huippuosaajia, kokeneita ja asiastaan aidosti innostuneita tekijöitä ja vaikuttajia.
Heikki Setälä on Helsingin yliopiston kaupunkiekologian professori ja sanavalmis, radiostakin tuttu maaperäekologian guru. Heikki kertoo elävästi lempilieroistaan ja änkyrimatojen tärkeästä roolista ja merkityksestä maaperän hedelmällisyyteen. Pikkupoikana suurin kiinnostuksen kohde olivat ötökät, etenkin maan sisällä elävät lierot. Pikkupojan rakkaus ja uteliaisuus luonnonilmiöihin ei ole vähääkään haalistunut ikävuosien myötä.
- Kasvatin äidin hillopurkeissa leppäkerttuja, lieroja ja kovakuoriaisia, kertoo Heikki Ylen haastattelussa 2016. Silloin hän ei vielä ymmärtänyt maaperän eläinten tärkeää ekologista ja yhteiskunnallista roolia, joka avautui hänelle myöhemmin maaperätutkijana.
Lisää Heikistä:
Luonnontieteilijä pääsi Helvettiin - Heikki Setälä rakastaa ötököitä, lintuja ja luolia | Yle Uutiset | yle.fi
Sunnuntaivieras: Sunnuntaivieras Heikki Setälä rakastui Helvettiin | Audio Areena (yle.fi)
Eija Hagelberg on Elävä Itämeri säätiön eli Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kestävän maatalouden projektijohtaja. Eija on ollut työssä mukana säätiön alkuajoista lähtien. Eija on aktiivinen verkostoituja ja pitää eri tahojen yhteensaattamisesta. Hän pyrkii vaikuttamaan maatalouspolitiikkaan mm. CAP-valmisteluissa ja tekee myös kansainvälistä yhteistyötä. Kaikkein mielekkäintä on aina kuitenkin työ suoraan viljelijöiden kanssa. Eija on kestävän ruoantuotannon suuri kannattaja ja wanna-be viljelijä.
- Kestävä maaperän hoito on sen ydinasia. Koen tämän työn erittäin mielekkääksi, koska siitä hyötyvät niin ympäristö kuin viljelijät.”
Lisää Eijasta:
Eija Hagelberg - Baltic Sea Action Group (bsag.fi)
Juuso Joona on luomuviljelijä ja tutkija Tyynelän tilalla Joutsenossa. Juusolla on tavoitteet korkealla, mutta samalla saappaat tukevasti maassa ja kädet syvällä tuotannossa kotitilalla Joutsenossa. Juuso on tutkija, rohkea tienraivaaja ja avoin uusille asioille. Juuso on mukana useissa hankkeissa, mm. kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan muokkausmenetelmien vaikutusta maaperän mikrobimonimuotoisuuteen. Maataloustoimittajat palkitsivat Juuson aktiivisena viestijänä vuotuisella Tiedonjyvä-palkinnolla toukokuussa 2021. Juusolle maa on kuin iho, jota tulee kohdella hyvin ja kunnioituksella.
- Se on yhtä ohut ja yhtä tärkeä elin maapallolle kuin iho ihmiselle. Kemialliset torjunta-aineet ovat hyvin haitallisia iholle eli maaperälle ja sitä kautta vesille, hyönteisille ja lopulta ihmiselle” kertoo Juuso Joona Ylen Radion Suomen sunnuntaivieraana huhtikuussa 2020.
Lisää Juusosta:
(29) Juuso Joona kertoo hiiliviljelystä - YouTube
Ilmastonmuutosta vastaan taisteleva viljelijä jätti peltonsa kyntämättä ja antoi matojen mellastaa – kova maa muuttui äkkiä kuohkeaksi ja joustavaksi | Yle Uutiset | yle.fi
Maataloustoimittajat palkitsi Juuso Joonan ja Tuomas Mattilan uudistavan viljelyn nostamisesta julkiseen keskusteluun - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Kahvitarjoilun vuoksi toivomme ilmoittautumisen linkki ilmoittautumiseen avataan ihan pian. Tilaisuus myös striimataan YouTube kanavalle, josta sitä on mahdollista seurata kahden viikon ajan tilaisuuden jälkeenkin. Linkki julkaistaan myöhemmin.
Tervetuloa kuulemaan, oppimaan ja innostumaan!
Tilaisuuden järjestää Lappeenrannan kaupunki/Greenreality palvelut/PISARA+ hanke.
Lisätietoja:
Raija Aura, 040 5843 278, raija.aura(at)lappeenranta.fi
https://www.piensaimaa.fi/maapera-viljelyn-ja-elaman-edellytyksena-seminaari-maasta-jalkojemme-alla/
Tilaisuus järjestetään Lappeenrannassa Kulttuuritila Nuijamiehessä (Valtakatu 39) ja striimataan Lappeenranta Greenreality YouTube kanavalle https://youtu.be/vnfnlAI3htc
Tilaisuuden ohjelma
13.30-13.50
Tervetuloa, ilmoittautuminen ja kahvit
13.50-14.00
Tilaisuuden avaus
14.00-14.30
Änkyrimatoja ja muita öttiäisiä - maaperäekologin silmäys maan toimintoihin
Heikki Setälä, maaperäekologi ja professori, Helsingin yliopisto
14.30-15.00
Carbon Action
Eija Hagelberg, projektijohtaja, Baltic Sea Action Group( BSAG)
15.00-15.30
Uudistavan hiiltä sitovan viljelyn teoriaa ja käytäntöjä
Juuso Joona, viljelijä ja tutkija, Tyynelän tila
15.30-15.45
Kommenttipuheenvuorot:
Antti Arminen, viljelijä ja Eino Heinola, neuvoja ProAgria
15.45-16.00
Kysymyksiä ja keskustelua
Maaperä on ravinnontuotannon perusta, monimuotoinen eliöyhteisö ja ekosysteemi sekä merkittävä hiilen varasto tai hiilipäästöjen lähde. Maaperän roolista ja mahdollisuuksista hiilen sitomisessa ja varastoinnissa, monimuotoisuuden lisäämisessä ja vesistökuormituksen hillitsemisessä kertyy koko ajan uutta ja rohkaisevaa, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvaa tietoa ennakkoluulottomien ja rohkeiden tiennäyttäjien ansiosta. Tienraivaajia ovat Baltic Sea Action Group, tutkijat ja sadat viljelijät, jotka tuottavat tietoa ja kokemusta sekä uusia ratkaisuja.
Hiiliviljely, uudistava viljely voi olla yksi ratkaisu, joka vastaa kaikkiin edellä mainittuihin haasteisiin. Voiko maatalous olla hiilinegatiivinen - utopiaa vai oikeasti ratkaiseva mahdollisuus?
Hiiliviljely, mitä se on?
Hiiliviljelyllä tarkoitetaan viljelystoimenpiteitä, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäävät hiilen sitoutumista ja varastoitumista maaperään.
Hiiliviljely on keskeinen osa uudistavaa maanviljelyä ja tulevaisuuden ruuantuotantoa. Siinä käytettävät viljelymenetelmät parantavat maan kasvukuntoa kokonaisvaltaisesti. Hiili ja ruoka viljellään samoilla pelloilla.
Lisää aiheesta: Ruoka ja hiili viljellään samoilla pelloilla - Carbon Action
Maaperä on kaiken tuotannon ja maanviljelyn perusta.
Maaperä on muutakin kuin fyysinen kasvualusta, ravinteita ja vettä. Maaperä on oma rikas ekosysteemi, fyysinen, kemiallinen ja biologinen kokonaisuus. Miten maaperä voi, riippuu siitä, kuinka maaperää hoidetaan ja siitä huolehditaan.
- Maa nähdään mekaanisena alustana, joka pitää kasveja pystyssä. Kasvia ruokitaan ravinteilla ja muu hoidetaan myrkyillä pois. Meidän täytyisi kuitenkin nähdä maa tärkeänä tuotannontekijänä ja pitää siitä huolta, kertoo Juuso Joona Ylen Radion Suomen sunnuntaivieraana huhtikuussa 2020.
Maaperä on monimuotoinen rikas eliöyhteisö.
Eliöiden rooli ravinnontuotannolle on myös merkittävä. Kastelierot sekoittavat maakerroksia ja kuohkeuttavat maata. Lierot syövät ja kuljettavat leuoissaan hedelmällistä lehtikariketta ja sekoittavat eloperäistä maata syvempiin kerroksiin samalla lisäten mikrobien ja pieneliöiden toimintaa ja elinvoimaa.
- Mitä runsaampi mikrobitoiminta on lierojen vaikutuksesta, sitä hedelmällisempi on maaperä, sitä isommaksi kasvit kasvavat ja sitä parempaa leipää me syömme, kertoo Heikki Setälä Ylen haastattelussa 19.6.2016.
Maatalouden perustehtävä on ruuantuotantoa
Maatalouden perustehtävää eli ruuantuotantoa ei tietenkään pidä unohtaa tai sivuttaa. Uudet menetelmät eivät ole ristiriidassa tai rajoita viljelyä, päinvastoin, tehostavat tuotantoa, tukevat viljelijän työtä ja tilojen tuottavuutta. Voiko tämä oikeasti olla tottakaan!
- Kestävä maatalous tarkoittaa ekologisesti, ekonomisesti ja sosiaalisesti kestävää ruuantuotantoa. Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä tulee voida integroida mielekkäästi maatilojen perustoimintaan eli ruuantuotantoon, sanoo Eija Hagelberg BSAG
Olemme saaneet koolle huippujengin!
Seminaarin puhujat ovat kaikki alansa huippuosaajia, kokeneita ja asiastaan aidosti innostuneita tekijöitä ja vaikuttajia.
Heikki Setälä on Helsingin yliopiston kaupunkiekologian professori ja sanavalmis, radiostakin tuttu maaperäekologian guru. Heikki kertoo elävästi lempilieroistaan ja änkyrimatojen tärkeästä roolista ja merkityksestä maaperän hedelmällisyyteen. Pikkupoikana suurin kiinnostuksen kohde olivat ötökät, etenkin maan sisällä elävät lierot. Pikkupojan rakkaus ja uteliaisuus luonnonilmiöihin ei ole vähääkään haalistunut ikävuosien myötä.
- Kasvatin äidin hillopurkeissa leppäkerttuja, lieroja ja kovakuoriaisia, kertoo Heikki Ylen haastattelussa 2016. Silloin hän ei vielä ymmärtänyt maaperän eläinten tärkeää ekologista ja yhteiskunnallista roolia, joka avautui hänelle myöhemmin maaperätutkijana.
Lisää Heikistä:
Luonnontieteilijä pääsi Helvettiin - Heikki Setälä rakastaa ötököitä, lintuja ja luolia | Yle Uutiset | yle.fi
Sunnuntaivieras: Sunnuntaivieras Heikki Setälä rakastui Helvettiin | Audio Areena (yle.fi)
Eija Hagelberg on Elävä Itämeri säätiön eli Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kestävän maatalouden projektijohtaja. Eija on ollut työssä mukana säätiön alkuajoista lähtien. Eija on aktiivinen verkostoituja ja pitää eri tahojen yhteensaattamisesta. Hän pyrkii vaikuttamaan maatalouspolitiikkaan mm. CAP-valmisteluissa ja tekee myös kansainvälistä yhteistyötä. Kaikkein mielekkäintä on aina kuitenkin työ suoraan viljelijöiden kanssa. Eija on kestävän ruoantuotannon suuri kannattaja ja wanna-be viljelijä.
- Kestävä maaperän hoito on sen ydinasia. Koen tämän työn erittäin mielekkääksi, koska siitä hyötyvät niin ympäristö kuin viljelijät.”
Lisää Eijasta:
Eija Hagelberg - Baltic Sea Action Group (bsag.fi)
Juuso Joona on luomuviljelijä ja tutkija Tyynelän tilalla Joutsenossa. Juusolla on tavoitteet korkealla, mutta samalla saappaat tukevasti maassa ja kädet syvällä tuotannossa kotitilalla Joutsenossa. Juuso on tutkija, rohkea tienraivaaja ja avoin uusille asioille. Juuso on mukana useissa hankkeissa, mm. kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan muokkausmenetelmien vaikutusta maaperän mikrobimonimuotoisuuteen. Maataloustoimittajat palkitsivat Juuson aktiivisena viestijänä vuotuisella Tiedonjyvä-palkinnolla toukokuussa 2021. Juusolle maa on kuin iho, jota tulee kohdella hyvin ja kunnioituksella.
- Se on yhtä ohut ja yhtä tärkeä elin maapallolle kuin iho ihmiselle. Kemialliset torjunta-aineet ovat hyvin haitallisia iholle eli maaperälle ja sitä kautta vesille, hyönteisille ja lopulta ihmiselle” kertoo Juuso Joona Ylen Radion Suomen sunnuntaivieraana huhtikuussa 2020.
Lisää Juusosta:
(29) Juuso Joona kertoo hiiliviljelystä - YouTube
Ilmastonmuutosta vastaan taisteleva viljelijä jätti peltonsa kyntämättä ja antoi matojen mellastaa – kova maa muuttui äkkiä kuohkeaksi ja joustavaksi | Yle Uutiset | yle.fi
Maataloustoimittajat palkitsi Juuso Joonan ja Tuomas Mattilan uudistavan viljelyn nostamisesta julkiseen keskusteluun - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Kahvitarjoilun vuoksi toivomme ilmoittautumisen linkki ilmoittautumiseen avataan ihan pian. Tilaisuus myös striimataan YouTube kanavalle, josta sitä on mahdollista seurata kahden viikon ajan tilaisuuden jälkeenkin. Linkki julkaistaan myöhemmin.
Tervetuloa kuulemaan, oppimaan ja innostumaan!
Tilaisuuden järjestää Lappeenrannan kaupunki/Greenreality palvelut/PISARA+ hanke.
Lisätietoja:
Raija Aura, 040 5843 278, raija.aura(at)lappeenranta.fi
https://www.piensaimaa.fi/maapera-viljelyn-ja-elaman-edellytyksena-seminaari-maasta-jalkojemme-alla/
