Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsäsen kirjoittama kolumni Kuntalehteen.

"Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen ovat niin julkisten kuin yksityistenkin toimijoiden agendalla. Ilmastotoimet etenevätkin monella sektorilla. Mitä kunta oikeasti pystyy tekemään, jotta sen oma alue on hiilineutraali? Kohtaavatko haaveet ja realismi?

Kasvihuonekaasupäästölaskentaa on tehty kuntatasolla vuosia. Yksi asia nousee aina esiin. Päästöissä asukasta kohti on suuria eroja. Myös eri maiden välillä on isoja eroja asukkaita kohti lasketuissa päästöissä.

Kuntien näkökulmasta päästöjen pääsektoreiksi lasketaan yleensä energia, liikenne, rakennukset, jätehuolto ja maatalous. Nämä ovat merkittävimmät päästöjä aiheuttavat alueet. Moni kunta, myös Lappeenranta, on edennyt energian kasvihuonekaasupäästöjen alentamisessa, mutta liikenne on jokaisessa kaupungissa ja kunnassa vaikein kohde. Entistä painavampien autojen sekä tavaroiden ja ihmismäärien liikuttelu vie valtavasti energiaa. Vaikka sähköistäminen ja vaihtoehtoiset polttoaineet ovat olleet esillä jo kymmenisen vuotta, muutos on ollut hidasta. Usean kunnan hiilineutraalisuus toteutuu, jos liikennejärjestelmän kasvihuonepäästöjä voidaan pudottaa 50–60 prosenttia nykyisestä tasosta.

Toiseksi ratkaisijaksi on nousemassa maankäyttösektorin nielut. Metsien hakkuiden kiihtyminen vie myös monen kunnan hiilineutraalisuustavoitteelta pohjan pois. Koska kaikki sektorit lasketaan yhteen, yhdessä sektorissa epäonnistuminen johtaa lisätoimenpiteisiin muissa sektoreissa.

KUNNAT eivät ole erillisiä itsenäisiä saarekkeita, jotka voivat yksin säädellä toimintaa. Kuntien mahdollisuudet keskittyvät energiantuotannon vaihtoehtoihin, omistajapolitiikkaan eri sektoreilla sekä maankäyttöön ja liikennejärjestelmään. Lisäksi kunta voi viestiä ja tukea asukkaita sekä pk-yrityksiä tunnistamaan hiilineutraalisuuden haasteet.

Ratkaisuvaihtoehtoja eri sektoreille löytyy valtavasti kaupungeista ympäri maailmaa. On aika mykistävää nähdä, kuinka laaja tahtotila esimerkiksi Euroopassa on edetä hiilineutraalisuuteen kuntatasolla.

Kunnan hiilineutraalisuus on toteutuessaan valtava mahdollisuus. Hyvä eteneminen hiilineutraalisuudessa on seurausta jostakin elinkeino- tai kaupunkirakenteen muutoksesta. Hiilinielujen kasvattaminen luo tilaa esimerkiksi liikenteen päästöille. Toinen vaihtoehto on saada liikennejärjestelmän päästöt putoamaan reilusti nykyisestä. Kolmas vaihtoehto on kasvattaa uusiutuvan energian tuotantoa reilusti yli oman alueen tarpeen ja täten saada reitti kohti hiilinegatiivisuutta. Näistä vaihtoehdoista kaksi ensimmäistä voi lisätä asukkaiden kustannuksia tai radikaalisti muuttaa elinkeinorakennetta kunnissa. Kolmas vaihtoehto luo uusia työpaikkoja.

IHMISEN perusominaisuus on vastustaa muutosta. Muutos hyväksytään vasta sitten, kun siitä on riittävästi hyötyä itselle tai sen vaihtoehto on liian vakava yhteisölle. Muutokseen sopeudutaan helpommin, jos se tapahtuu hitaasti. Muutos aiheuttaa myös paljon tunteita päättäjissä ja asukkaissa. Myös toivoa ja iloa on mukana, jos onnistumisia tapahtuu. Häpeä ja inho liittyvät epäonnistumiseen. Itsekkyys ja ahneus voivat olla sekä haitallisia että hyödyllisiä reaktioita. Laiskuudessa ei ole mitään hyvää.

Lappeenrannan kaupunki yhdessä 99 muun eurooppalaisen kaupungin kanssa tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä. Teemme entistä tarkempaa toimenpideohjelmaa toteutuneen päästöaleneman sekä jäljellä olevan eron kattamiseksi.

Meillä on Suomessa aktiivisia ja työtä tekeviä kaupunkeja. Näiden työtä kannattaa vauhdittaa lisää – koska meillä ei ole oikeasti vaihtoehtoa."