Innovointi + muotoilu = Vallankumous

Olen yli 30-vuotisen teollisen muotoilijan uran ajallani pannut merkille, että ´design´-termi on herättänyt ja herättää edelleen erilaisia tunteita erilaisissa ihmisissä. Jokainen tulkitsee termiä omalla tavallaan. Jotkut lähestyvät termiä design-tuotteen näkökulmasta, jolloin monille tulee ajatus jostain erityisen kalliista tuotteesta. Hyväksyn tämän - design voidaan kaupata erityisen kalliinakin lopputulemana, vaikka teollisen muotoilun lähtökohta onkin päinvastainen. Toisille design-tuote tuo mieleen jotenkin erikoisen, hankalan, ei toimivan tuotteen. Hyväksyn tämänkin – on olemassa esimerkiksi hankalia tuoleja, epäergonomisia käyttötavaroita, joissa idea, ideologia, tai poikkeava ulkomuoto on ylittänyt käytettävyyden. Joillekin design taas on kirosan, kun se tuntuu aina lisäävän tuotantokustannuksia.

Ihminen on jo ammoisista ajoista alkaen muotoillut kiveä ja metallia tullakseen toimeen ja selviytyäkseen hengissä. On pitänyt osata muotoilla kivikirveitä ja keihäänkärkiä, jotta arki olisi helpompaa. Ne, jotka osasivat, pärjäsivät paremmin. Nykyäänkin väitän, että yritykset, jotka käyttävät muotoilua osana tuotekehitystään menestyvät paremmin kuin ne, jotka eivät käytä! Minulle muotoilu on toimintaa, joka tähtää siihen, että tehdään asioita erityisen hyvin. Tehdään asioita tarkkaan harkiten, sekä sydämellä, että aivoilla.

Suomenkielessä design on käännetty sanoilla muotoilu ja suunnittelu. Mitä eroa näillä sitten on? Ei välttämättä mitään. Mutta avaan hieman, miten itse olen tätä kokonaisuutta hahmottanut. Olenkin valmis asemoimaan muotoilun suomen kielessä alisteiseksi suunnittelulle: muotoilu on yksi erityisosaamisen alue suunnittelun ison sateenvarjon alla.

Palaan vielä tuohon, kun muotoillaan, tehdään asioita erityisen hyvin. Muotoilu-termiä on alettu käyttää moneen: Nykyään tuotteiden lisäksi muotoillaan palveluita, julkilausumia, käytettävyyttä, hiuksia, viestintää jne. Muotoilu-termin käytön kenttä on laajentunut. Joku voisi ajatella, että muotoilu kärsii inflaation, kun sitä viljellään niin laajalti. Näinhän meinasi käydä myös innovaatio-termille. Itse en olisi huolissani muotoilu-termin käytön laajenemisesta niin kauan, kuin fokus on laadukkaassa toiminnassa ja siitä, että otetaan lopullinen käyttäjä huomioon, kun muotoillaan ja suunnitellaan.

Muotoiluun liittyy myös vahva visuaalisuus. Visualisoimalla vaikeita ilmiöitä ja popularisoimalla tieteen saavutuksia teemme maailmastamme ymmärrettävämmän, kuin pelkillä sanoilla. Ja kun ymmärretään paremmin, voidaan toimia yhdessä tiiminä paremmin. Vuorovaikutus ja yhteistyö helpottuvat, jolloin lopputulokset ovat todennäköisemmin parempia ja houkuttelevampia. Nykyään voidaan käyttää myös dynaamisia visualisoimistyökaluja. Videot, animaatiot ja Virtual Reality-tuotannot antavat aivan uuden tason ymmärtämiselle, osallistamiselle ja viestinnälle. Nämä huimat uudet työkalut mahdollistavat kurkistuksen tulevaisuuteen ja motivoivat uudella tavalla projektiin osallistuvia ja osallistettavia.

Mitä UIR-projektissa muotoilun osalta tehdään konkreettisesti? Tässä vaiheessa on meneillään ns. konseptointivaihe: ideoidaan ja visualisoidaan erilaisia rakenteita ja muotoja, olettaen että niitä voidaan toteuttaa 3d-printaamalla uudesta materiaalista. Hyviksi havaittuja rakenteita voidaan soveltaa sitten pilottituotteissa. Ensimmäisistä piloteista voidaan mainita esimerkiksi meluesteet ja kaupunkikalusteet, kuten penkit ja skeittiradan rakenteet. Näistä tuotteista luodaan 3d-malleja, joita voidaan ”sovitella” virtuaalisesti kaupunkikuvaan Lappeenrannan 3d-mallissa, jota Saimia ja Reform kehittelevät. Tämä lyhyen tähtäimen pilotointivaihetta on tarkoitus tehdä jo projektin aikana.

Pitkällä tähtäimellä olemme tässä hankkeessa tekemässä yhdessä vallankumousta! Projektissa on mukana materiaalien, tuotannon, markkinoinnin ja viestinnän suunnittelijoita ja sitten meitä muotoilijoita. Tehdään yhdessä rakentamisen vallankumousta! Kunnioittakaamme toinen toistemme ammattitaitoa. Yrittäkäämme antaa projektissa oma ydinosaaminen hankkeelle ja löytäkäämme hyvät johtajuuden käytännöt, joilla tiimit motivoituvat yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Innovoidaan ja muotoillaan yhdessä jotain sellaista, mitä ei olla ennen nähty. Osallistetaan kansalaiset mukaan yhteisen ekologisen ympäristömme kehittämiseen. Valjastetaan projektin lopputulemat palvelemaan Lappeenrannan ja Imatran alueiden yritystoimintaa ja luodaan puitteet valoisalle tulevaisuudelle.

Reijo Markku
Toimitusjohtaja
Design Reform