Etelä-Karjalalla kovat tavoitteet sähkö- ja kaasuautoilun määrissä

Hallituksen uudessa energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu tavoitteeksi puolittaa liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Valtakunnallisesti tavoitteena on, että vuonna 2030 teillä liikkuisi 250 000 sähköautoa ja 50 000 biokaasulla toimivaa autoa. Määrä on suuri siihen nähden, että tällä hetkellä Suomeen on rekisteröity 2 250 sähköautoa ja 2 500 kaasuautoa. Etelä-Karjala on vahvasti mukana ilmastotalkoissa ja edistämässä vähäpäästöisempien vaihtoehtojen käyttöönottoa liikenteessä. Suhteutettuna asukaslukuun Lappeenranta on asettanut sähkö- ja kaasuautojen määrille jopa kaksinkertaiset tavoitteet verrattuna valtakunnallisiin tavoitteisiin.

Holiday Club Saimaalla järjestettiin 30.1. Green Energy Showroom (GES) -verkoston Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa –tilaisuus. Järjestelyistä vastasivat Gasum Oy, Imatran Seudun kehitysyhtiö ja Wirma. Tilaisuuteen kokoontui 60 henkilöä kuulemaan puheenvuoroja liikenteen uusiutuvista polttoainevaihtoehdoista ja ajoneuvomarkkinoista sekä keskustelemaan liikenteen tulevaisuudesta ja päästötavoitteiden saavuttamisesta. Paikalla oli runsaasti alan yritysten edustajia sekä virkamiehiä. Tilaisuuden pääpuheenvuoron piti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Paneelikeskusteluun osallistui eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokuntaan kuuluva kansanedustaja Jukka Kopra. Tilaisuuden yhteydessä oli myös mahdollista tutustua erilaisiin vähäpäästöisiin ajoneuvovaihtoehtoihin kuten sähkö-, kaasu-, ja polttokennoautoihin.

Tilaisuudessa korostettiin sitä, että Suomen energia- ja ilmastostrategian sekä alueellisten päästötavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan laajaa keinovalikoimaa. Yksi keinoista on liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen, mikä tarkoittaa esim. sitä, että edistetään ”liikenne palveluna” –toimintatapaa, jossa henkilöautolla yksin ajettavien matkojen määrä vähenee. Kuljetusten energiatehokkuuden parantamiseen panostetaan. Lisäksi huolehditaan liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä erityisesti kaupunkiseuduilla. Toinen keino on ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen, mikä saavutetaan nopeuttamalla autokannan uusiutumista sekä kasvattamalla sähkö- ja kaasuautojen määrää. Kolmantena keinona on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla käyttövoimilla.

Suomessa on Euroopan toiseksi vanhin ajoneuvokanta, joka on saatava uusiutumaan nykyistä nopeammin. Kunnat ja kuntayhtymät voisivat toimia edelläkävijämarkkinoiden luojina mm. oman ajoneuvokantansa uusimisessa, julkisten kuljetusten ratkaisuissa, joukkoliikenteessä, latausasemaverkoston edistämisessä ja liikenteen palvelullistumisessa. Hiilidioksidipäästötavoitteeseen pääsemiseksi pitäisi ottaa huomioon myös jalankulun ja pyöräilyn tukeminen.

Seminaarin keskusteluissa painotettiin sitä, että polttoainemuodoissakaan ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan parhaimmillaan eri polttoainemuodot tukevat toisiaan. Sähköajoneuvot ovat valtavirtaratkaisu pitkällä aikajänteellä, mutta tällä hetkellä biokaasuautoilla saavutetaan kustannustehokkaasti päästövähennyksiä. Nopeita ja isoja päästövähennyksiä saadaan ns. drop-in-tyyppisillä biopolttoaineilla, jotka ovat yhteensopivia olemassa olevan jakelujärjestelmän ja nykyisten ajoneuvojen kanssa.

Markku Mäki-Hokkonen Lappeenrannan Wirmasta näkee potentiaalia Etelä-Karjalan alueella
- Biopolttoaineiden 33%:n jakeluvelvoitetavoite vuoteen 2030 mennessä tuo mahdollisuuksia kotimaiselle biokaasutuotannolle sekä kehittyneille uusiutuville polttonesteille. Etelä-Karjala on edelläkävijä kehittyneiden uusiutuvien polttonesteiden tuotannossa ja ns. sähköpolttoaineiden power to gas -teknologioissa. Alueella on runsaasti potentiaalia biokaasutuotannolle ja jakelulle. Myös sähköautoilun kehittämisen kannalta Etelä-Karjala on otollinen alue, koska Lappeenrannan ja Imatran väliseen runsaaseen työmatkaliikenteeseen sähköautoilu olisi er
inomainen vaihtoehto.

Kiitokset tilaisuuden esiintyjille, panelisteille ja aktiivisesti keskusteluun osallistuneelle yleisölle!

Tilaisuuden esitysmateriaalit:
Pasi Vainikka, VTT
Samuli Suominen, ALD Automotive
Jussi Selenius, Imatran Seudun Sähkö
Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet
Jukka Metsälä, Gasum
Aki Hämäläinen, Woikoski Oy