Ilmastonmuutos torjutaan kaupungeissa

Usein ilmastonmuutoksen torjunta uutisoidaan valtioiden välisten sopimusten kautta. Kuitenkin kaupungit ja kunnat ratkaisevat pelin.

EU:n pääkeinot kasvihuonekaasupäästöjen alentamisessa ovat olleet valtioiden päästövähennysvelvoitteet, päästökauppa, uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen, ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen alentaminen ja rakennusten energiatehokkuuden lisääminen.

Päästövähennysten jatkon kuitenkin ratkaisevat ihmisten arkiteot omilla asuinalueillaan. Kaupungit kuluttavat valtaosan energiasta ja raaka-aineista.

Suomeen paraikaa laadittava keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen ohjelma kohdistuu yhdyskuntiin.

Ohjelman vauhdittamiseksi valtiovallan on kannustettava kaupunkeja ja kuntia tekemään tulevaisuuden energia- ja ilmastopolitiikkaa. Valtion on vastattava myös asukkaiden ja yritysten innostukseen kehittää uusia tekniikoita.

UUSIUTUVAN sähkön tuotannon kasvattaminen on elinehtomme. Valtion tehtävä on tukea tätä kehitystä ja purkaa sähkön hajautetun tuotannon rajoituksia. Aurinkosähkön tuotanto lähestyy jo ilman tukiakin kannattavuusrajaa. Esteenä ovat enää energiaverotukselliset ja muut raja-aidat.

Suomi on julistanut ottavansa kiertotalouden kärkipaikan maailmassa. Konkretiaa kuitenkin kaivataan.

Etelä-Karjalassa uusiutuvan energiantuotannon osuus maakunnan energiantuotannosta on Suomen kärkeä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto selvitti, miten hiilineutraali maakunta voi ratkaista energiantuotannon ja kulutuksen tuntitasolla vuosina 2030 ja 2050.

Selvitys avaa silmiä. Hiilineutraalissa yhdyskunnassa energiantuotannon vaihtelu on suurta ja sen varastointi on uutta liiketoimintaa. Tämä tarkoittaa suurta määrää uusia lämpöpumppuja, sähköautoja, rakennusten energiatehokkuuden kasvattamista ja sähkölaitteiden hukkalämmön osuuden lisäämistä lämmityksessä, uusia teknologioitakin.

KAUPUNGIT ja kunnat voivat vauhdittaa ratkaisuja niin, että ne tekevät investointipäätöksiä itse. Asukkaat ovat valmiita toimimaan myös omin päin. Esimerkkinä käyvät Etelä-Karjalasta vuonna 2013 käynnistyneet aurinkosähkön yhteishankinnat. Niiden avulla asukkaat hankkivat aurinkosähkön tuotantoyksiköitä taloihinsa yhdessä.

Suomi ei ole yksin tällä tiellä. Tuhannet kaupungit maailmassa ovat liittyneet verkostoihin, joissa ne kannustavat toisiaan ilmastopäästöjen vähentämiseen. Päästöjä aktiivisesti vähentävät kaupungit luovat uutta yritystoimintaa. Vancouver julistaa sen tuoneen kaupunkiin 30 000 työpaikkaa.

SUOMESSAKIN on kuntia, joiden hiilitase pienenee vauhdilla. Iissä panostetaan uusiutuvaan energiaan ja kiinteistöjen energiaratkaisuihin, Lahti keskittyy jätehuoltoon, Turku liikenteeseen ja Lappeenranta uusiutuvaan energiaan. Kun kaupungit ja kunnat pyrkivät kohti hiilineutraalisuutta, niiden aluetalous voimistuu.

Ilmastonmuutosta torjutaan lähellä asukkaita. Valtion tehtävänä on vauhdittaa tätä muutosta. Keskitetyn energiapolitiikan sijasta energiapolitiikan kärjeksi tulee nostaa hajautetun energiatuotannon edistäminen.

ILKKA RÄSÄNEN

Kirjoittaja on Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja (teksti on aiemmin julkaistu Suomen Kuvalehdessä 30, 28.7.2017)