Kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuusparannukset

LUT: Tiedote 3.1.2019

Kiinteistöiden energiankäytön aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat noin 18 % koko Suomen päästöistä. Kun tavoitellaan Suomen energiajärjestelmän hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, on syytä tarkastella myös kiinteistöjen osuutta. Public-Private Partnership kiinteistöjen energiatehokkuusparannuksissa ja niiden rahoituksessa -hanke tavoittelee kaupunkien omistamissa kohdekiinteistöissään jopa 80 %:n hiilidioksidipäästövähennyksiä hyvin nopealla aikataululla - jo vuoteen 2020 mennessä.

Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ovat yhdessä mukana hankkeessa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Lappeenrannan kaupunki on saavuttanut Suomen ilmastopääkaupungin tittelin kahdesti kansainvälisessä WWF:n Earth Hour City Challengessa. Myös Imatran kaupunki toimii jo uusiutuvan energian saralla suurena tuottajana vesivoiman ja metsäteollisuuden kautta. Imatran strategiaan kuuluvat olennaisena osana uudistuvat toimintatavat kestävää kehitystä edistäen.

LUT:n ja Saimian yhteistyönä toteuttama energiatehokkuushanke mahdollistaa kaupunkikiinteistöjen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen nopeutetussa aikataulussa. Energiatehokkuusparannusten toteuttaminen kaupungin suuriin kiinteistömassoihin ja toteutuksen mahdollisimman nopea aikataulu ovat avaintekijöitä tavoitteessa saada Suomesta hiilineutraali myös rakennusten energiankäytössä vuoteen 2050 mennessä.

Hankkeen tavoitteena on suunnitella taloudellisesti kannattavat energiatehokkuusparannukset ottaen huomioon myös rakennusten mahdollinen peruskorjaustarve osana energiatehokkuutta. Lisäksi kiinteistöjen sähköautomaation uusiminen hyödynnetään: kiinteistöt voisivat toimia varastoina ja joustavina kuormina sähköverkossa. Peruskorjaustarpeen arvioinnissa hyödynnetään Saimian ammattikor-keakoulun rakennustekninen osaaminen, kun taas energiatehokkuusinvestointeihin, uusiutuvaan energiaan ja sähköautomaatioon liittyvässä osaamisessa hyödynnetään LUT:ia. Hanke tuottaa kiinteistöjen mittaustiedoilla myös uutta tietoa koulutukseen.

Yksityisellä pääomalla (private capital) eli investoijien avulla nämä parannukset saadaan toteutettua nopeutetulla aikataululla. Sijoittajien näkökulmasta energiatehokkuusinvestoinnit parantavat sijoituksen tuottoa. Lisäksi kestävän kehityksen mukaiset rakennukset ovat takaisinvuokrauksilla alhaisen riskin sijoitus. Esimerkiksi voidaan ottaa hiilidioksidin hinnan nousu, joka on ilmastonmuutoksen myötä riskitekijä sijoittajalle. Kaupungit saavat hankkeen kautta käyttöönsä energiatehokkaat ja mahdollisimman vähäpäästöiset, strategian mukaiset ja modernit tilat. Samalla vapautuu pääomaa kaupungeille muun infrastruktuurin parantamiseen.

Hanke työllistää paikkakunnan pk-yrityksiä ja tuo alueelle lisää liikevaihtoa etenkin energiatehokkuusparannusten toteutusvaiheessa. Yhtenä suurena tavoitteena on siirtää tutkimustietoa alueen yrityksille, ja näin ollen on myös mahdollista, että hankkeen pohjalta liiketoiminta Etelä-Karjalan alueella tällä alalla kasvaa.

Hankkeen toiminta on aloitettu elokuussa 2018. Public-Private Partnership kiinteistöjen energiatehokkuusparannuksissa ja niiden rahoituksessa -hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Lisätietoja antaa hankkeen projektipäällikkö Petteri Laaksonen, petteri.laaksonen@lut.fi, +358 40 508 8498.