Lappeenrannan toiminta-alueen lämpö- ja höyrylaitokset porskuttavat nyt entistä ehommin, kun uusi kaukolämmön vara- ja huippukäyttölaitos turvaa Lappeenrannan kaukolämpöverkkoa. Lappeenrannan Lämpövoiman uuden laitoksen toteutuksesta vastasi Rejlers Finland.
Lappeenrannan Lämpövoiman vuonna 2019 aloitettu laitoshanke on nyt valmis. Uusi kaukolämmön vara- ja huippukäyttölaitos palvelee Lappeenrannan kantakaupungin kaukolämpöasiakkaita, varmistaen lämmöntuotannon poikkeustilanteissakin. Uusi laitos korvaa 1970-luvulla valmistuneen vanhan lämpölaitoksen, joka jäi teholtaan pieneksi kasvaneen kaukolämmön kulutuksen myötä. Uusi laitos toimii edeltäjänsä tapaan niin sanotusti varalaitoksena ja kaukolämmön pumppaamona.
– Tavoitteena oli rakentaa selkeä ja luotettavasti toimiva vähäpäästöinen lämpölaitos, jolla olisi mahdollisuus jatkossa käyttää myös biopolttoainetta, sanoo Pekka Nummikoski, käyttöinsinööri, Lappeenrannan Lämpövoima Oy.
Uusi laitos toteutettiin ”avaimet käteen” –päälaitehankintana. Varsinainen detaljisuunnittelu tuli päälaitetoimittajalta Vaasan Kuljetuskanavat Oy:ltä. Pääsuunnittelusta ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Granlund Saimaa Oy ja Rakennesuunnittelusta HS-Engineering Oy.
– Teimme esisuunnittelun projektiin jo vuonna 2018. Toteutuspäätöksen jälkeen toteutus aloitettiin hankintasuunnittelulla keväällä 2019 ja vanha laitos purettiin kesällä 2021. Samalla projekti saatiin päätökseen, sanoo Jyri Kuiri, Business Line Director, Process, Rejlers Finland Oy
Yksi Rejlersin toimipisteistä sijaitsee Lappeenrannassa, ja yhteistyötä Rejlersin ja Lappeenrannan Lämpövoiman välillä on ollut jo aiemminkin erilaisten projektien osalta.
– Rejlersin henkilöstön ammattitaito ja laaja tietämys kattaa lämpölaitoksiin liittyvät asiat laidasta laitaan. Yhteistyö heidän kanssaan on ollut sujuvaa, luotettavaa toimintaa ja mutkatonta yhteydenpitoa, kiittelee Nummikoski.
– Aiemmat Rejlersin kanssa yhteistyössä tehdyt projektit ovat olleet erilaisten lämmöntuotantoon liittyvien prosessien tai tuotantokokonaisuuksien muutoksiin ja uudistamisiin sekä uusien laitosten toimituksiin liittyviä projekteja. Kokemukset yhteistoiminnasta Rejlersin vastuuhenkilöiden kanssa oli myös tässä projektissa yksi tärkeä pointti kustannusarvioiden lisäksi, Nummikoski sanoo.
Uuden vara- ja huippukäyttölaitoksen suunnittelu ja toteutus vaativat monenlaista osaajaa, jotta vanhan laitoksen toiminta saatiin katkeamattomana virtana uuteen laitokseen.
– Rejlersiltä hankkeessa oli mukana kuuden hengen tiimi, joka vastasi hankinta-, prosessi- ja turvallisuussuunnittelusta, asennusvalvonnasta, sähköistyksen ja automaation liitäntäsuunnittelusta, viemäri- ja liitäntäsuunnittelusta sekä lupa- ja purkusuunnittelusta, Kuiri luettelee.
– Turvallisuuteen liittyvä suunnittelu piti sisällään turva-automaation perussuunnittelun ja testauksen sekä automaation piirikohtaiset toimintakuvaukset, työmaan asennusvalvonnan ja turvallisuuskoordinoinnin.
Uusi laitos rakennettiin samalle, melko ahtaalle tontille, jolla myös vanha laitos sijaitsi. Uusi laitos rakennettiin vanhan laitoksen viereen, joka oli käytössä koko rakentamisajan.
Uuden laitoksen kytkennät kaukolämpö- ja maakaasuverkkoon tehtiin lyhyissä seisokeissa kesällä 2020 siten, että uusi laitos voitiin kytkeä kaukolämpöverkkoon ilman kaukolämpöverkon seisokkia saman vuoden syksyllä, Kuiri kertoo.
Lappeenrannan Lämpövoiman uuden laitoksen pääkriteereinä oli saada pitkäikäinen laitos, jonka toiminta on nopeaa ja luotettavaa. Erityisvaatimuksina oli lisäksi mahdollisuus muuttaa laitos myöhemmässä vaiheessa pellettikäyttöiseksi. Tämä huomioitiin muun muassa laitevalintoja tehdessä.
– Uuteen laitokseen tuli kaksi 12,5 MW:n lämpökattilaa, joiden pääpolttoaineena on maakaasu. Kattiloissa on varapolttoaineena kevyt polttoöljy, jonka varastointia varten laitosalueelle rakennetaan uusi 199 m3:n öljysäiliö. Tulevaisuuden varalta kattiloihin on tehty varaus myös pelletin polttoa varten, Nummikoski sanoo ja jatkaa:
– Varustautuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseen on yksi tämän hetken tärkeitä tavoitteita. Nykyisten vaatimusten ja hiilineutraaliuden tavoitteet on otettava huomioon ja ne ohjaavat uusien laitehankintoja. Lappeenrannan Energia-konsernin ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n tavoite on, että lämmöntuotannon hiilijalanjälki vähenee biopolttoaineisiin siirtymällä ja 2026 saavutetaan hiilineutraali lämmöntuotanto.
Yritysfaktat:
Rejlers on insinööripalveluja vuodesta 1942 tarjoava pörssiyhtiö, joka työllistää yli 2400 työntekijää yli 80 toimistossa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Arabiemiirikunnissa. Rejlers tarjoaa asiakkailleen digitaalisia palvelu- ja projektiratkaisuja sekä konsulttipalveluita teollisuuden, energian, rakentamisen ja infrastruktuurin aloille. Rejlers-konsernin Suomen yhtiöiden liikevaihto vuonna 2020 oli noin 93 miljoonaa euroa. Suomessa Rejlers työllistää yli 1 000 työntekijää 21 paikkakunnalla. www.rejlers.fi
Lappeenrannan Energia on Lappeenrannan kaupungin kokonaan omistama konserniyhtiö. Lappeenrannan Energia tuottaa ja myy vesi- ja energiapalveluita sekä hallinnoi ja kehittää jakeluverkkoja. Lappeenrannan Lämpövoima kuuluu Lappeenrannan Energiaverkot –konserniin. Lämpövoima vastaa lämpö- ja höyrylaitosten, vedenottamoiden ja jätevedenpuhdistamoiden käytöstä ja kunnossapidosta. www.lappeenrannanenergia.fi
Lisää aiheesta: