Kotitalousjätteiden kierrätys on Etelä-Karjalassa hyvällä tasolla

Etelä-Karjala on kotitalouksien jätteiden kierrätyksessä Suomen kärkikastia. Lappeenrannan seudulla, johon sisältyy koko Etelä-Karjalan ja Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n (EKJH:n) toiminta-alue, vuoden 2017 kierrätysaste on 59 %. Kotitalousjätettä syntyi 320 kg/asukas. Seutukuntamme kärkikierrättäjiä kierrätysasteessa ja kotitalousjätteen määrä asukasta kohden on toiseksi pienin. Kotitalousjätteillä tarkoitetaan kotona syntyviä jätejakeita kuten biojätettä, kartonkia, paperia, pakkauslasia, pienmetallia ja pakkausmuovia.

Yhdyskuntajätteen määrässä on vielä kirittävää EU-tavoitteisiin pääsemiseksi koko Suomessa. Euroopan unioni on tiukentanut kierrätystavoitteitaan ja vuonna 2025 yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi olla 55 %. Tällä hetkellä Suomen yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 %. Yhdyskuntajäte sisältää yritysten, laitosten ja kotitalouksien jätteet.

Tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen, jossa osana Circwaste-hanketta selvitettiin Suomen kuntaseutujen kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. (Kts. kierrätysastetaulukkoliite)

EKJH tehostaa kotitalouksien muovipakkausten keräystä

Tuottajavastuun piiriin kuuluvia muovipakkauksia on kerätty Suomessa vuodesta 2016. Muovipakkausten keräyksestä vastaa pakkauskierrätyksen palveluyhtiö RINKI Oy. Etelä-Karjalassa kotitalouksien muovipakkauksia kerätään sekä RINKI-ekopisteillä että Etelä-Karjalan Jätehuollon ekopisteillä. Yhteensä muovipakkauksia vastaanotetaan Etelä-Karjalassa 26 ekopisteellä.

EKJH kerää lisäksi muovipakkauksia asuinkiinteistöiltä Imatran ja Lappeenrannan keskustaajamissa. Lappeenrannassa muovipakkauksia noudetaan 464 kiinteistöltä ja Imatralla 129 kiinteistöltä. EKJH on pakkausmuovin kiinteistökohtaisen keräyksen edelläkävijä Suomessa, Kuntatekniikan saavutus 2018 -kisan lehdistöraati palkitsikin Etelä-Karjalan Jätehuollon muovipakkausten keräyksen viime kesänä.

Vuoden 2019 alussa uudistuviin Etelä-Karjalan jätehuoltomääräyksiin on tulossa muovipakkausten erilliskeräysvelvoite suurille taloyhtiöille. Keräystä ei kuitenkaan velvoiteta, mikäli nouto kiinteistöltä ei ole taloudellisesti tai ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista (esim. pitkä kuljetusmatka keräyskohteeseen).

Kiertotaloudella kohti jätteettömämpää maailmaa

Kiertotaloudella tarkoitetaan uutta ajattelu- ja talousmallia, jossa luonnosta käyttöön otettu materiaali kiertää mahdollisimman pitkään. Ota- ja jätä -ajattelusta pyritään kohti tavaroiden jakamista ja aineetonta kuluttamista. Kiertotalous on siis talousmalli, jossa tavoitteena on säilyttää tuotteen ja materiaalin arvo mahdollisimman korkeana ja kierrossa mahdollisimman pitkään. Tällöin syntyvän jätteen määrä vähenee. Kiertotalouden edistämisessä alueellinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, siksi myös Etelä-Karjalaan on laadittu kiertotalouden tiekartta edistämään kiertotalousajattelun toteutumista alueellamme. Alueemme kiertotalouden edistämisen painopistealueet ovat tekniset kierrot, biohajoavat ja metsäperäiset kierrot ja älykkäät palvelut.

Katso Suomen ympäristökeskuksen video, jossa on vinkkejä jätteen vähentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen

Lisätietoja:

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy,
Asiakaspalvelu- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen
p. 010 841 1807, mari.ilvonen(at)ekjh.fi

Lappeenrannan kaupunki
Circwaste -hankkeen aluekoordinaattori Salme Muurikka,
p. 040 673 3393, salme.muurikka(at)lappeenranta.fi