Suomelle vuodeksi 2035 asetettu hiilineutraalisuustavoite edellyttää monien muiden toimenpiteiden ohella fossiilisista polttoaineista irtaantumista. Päästöttömästi tuotetun vedyn avulla pystytään korvaamaan merkittävästi teollisuudessa syntyviä päästöjä, mutta vetyä voidaan käyttää myös varastona tai jalostaa siitä esimerkiksi liikennepolttoaineita.

Niin kutsutun Power-to-X-teknologian avulla voidaan valmistaa uusiutuvista energialähteistä synteettisiä polttoaineita, esimerkiksi metaania tai metanolia. Energialähteet voivat olla lähtöisin esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimasta sekä biopohjaisesta hiilidioksidista. Siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista lisää myös Suomen omavaraisuutta energian suhteen.

LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan Kaakkois-Suomi on erittäin otollinen alue vetytalouden investoinneille. Alueen vahvan metsäteollisuuden vuoksi saatavilla olisi paljon biopohjaista hiilidioksidia sekä potentiaalia uusiutuvan energian tuottamiselle. Teollisten toimijoiden ja investointien saaminen alueelle ovatkin alueen tulevaisuuden elinvoimatekijöitä, sanoo Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.

– Vetytalous tuo Suomeen uusia investointeja. Meillä Etelä-Karjalassa on tähän hyvät edellytykset sekä teollisen perinteen, että myös oppilaitosten kuten LUT yliopiston osaamisen kautta. Vety kaikissa organisaatioissa vaatii uutta osaamista.

Uusi käsikirja nopeuttamaan ja selkeyttämään hankeprosesseja

Alueen vetovoiman parantamiseksi luvituksen sujuvuus sekä ennakoitavuus ovat tärkeitä asioita, jotka auttavat investointien toteuttamisessa. Hankeprosessien selkeyttämiseksi Lappeenrannan kaupunki on julkaissut uuden Vety- ja Power-to-X-hankkeet – Kaavoittajan ja hanketoimijan käsikirja -nimisen oppaan uusiutuvan energian parissa työskenteleville tahoille.

Opas esittelee vety- ja P2X -talouden peruselementtejä kaavoittajan näkökulmasta, eli mitä on tarpeellista tietää prosesseista ja investoinneista hankkeisiin lähdettäessä. Lisäksi selvitetään kaavoitusprosessi, lupamenettelyt sekä sijaintipaikkakriteerit, eli minkälaiset vaatimukset olosuhteille on laitoksen sijoittumiseksi, kertoo Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.

– Lappeenrannassa on tehty uusien yritysten sijoittumisen eteen paljon töitä etukäteen muun muassa maankäytön suunnittelussa. Haluamme olla lisäämässä tietoa ja helpottamassa sekä nopeuttamassa uusiutuvan energian hankkeiden etenemistä tämän oppaan avulla.

– Tämä opas on tarpeellinen työkalu kaikille vetytalouden hankkeita suunnitteleville tai luvittaville koko Suomessa, toteaa maakuntajohtaja Satu Sikanen.

Valtion ja Lappeenrannan välinen sopimus

Vihreän sähköistämisen teema on osa Lappeenrannan kaupungin ja valtion välistä vihreän sähköistämisen ekosysteemisopimusta. Sitä toteutetaan Vihreän sähköistämisen ekosysteemipalveluiden ja yhteiskehittämisen vahvistamisella Greenreality Networkissä vuosien 2022–2024 aikana.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Innovaatiot ja osaaminen Suomessa 2021–2027 – EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR). Oppaan on Lappeenrannan kaupungin toimeksiannosta laatinut Ramboll Finland Oy.