450 kertaa maapallon ympäri – ilman päästöjä

ETELÄ-KARJALAN JÄTEHUOLTO OY TUOTTAA ETELÄKARJALAISTEN ASUKKAIDEN BIOJÄTTEISTÄ JA JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN LIETTEISTÄ BIOKAASUA, JOTA HYÖDYNNETÄÄN LIIKENNEPOLTTOAINEENA. VUONNA 2020 KÄYTTÖÖN OTETTU KUKKUROINMÄEN BIOKAASULAITOS AUTTAA OMISTAJAKUNTIA YMPÄRISTÖTAVOITTEIDENSA TOTEUTTAMISESSA VÄHENTÄMÄLLÄ LIIKENTEEN PÄÄSTÖJÄ MAAKUNNASSA.

Biokaasun tankkausasemat Imatralla, Luumäellä, Parikkalassa ja Lappeenrannassa avattiin huhtikuussa 2021. Vuoden 2022 aikana Etelä-Karjalan Jätehuolto myi biokaasua 905 400 kg, jonka energiamäärä on 12 585 MWh. Sillä määrällä ajaa henkilöautolla noin 18 miljoonaa kilometriä eli 450 kertaa maapallon ympäri ilman kasvihuonekaasupäästöjä: biokaasun laskennalliset CO2-päästöt ajon aikana ovat nolla.

– Maakunnan liikennepäästöt oli tunnistettu haasteeksi, joihin tämä biokaasulaitos oli yksi keino etsiä ratkaisua, kertoo Etelä-Karjalan Jätehuollon toimitusjohtaja Mika Suomalainen.

Biokaasua Etelä-Karjalan tarpeisiin

Kukkuroinmäen laitos on kuivatekniikkaan perustuva biokaasulaitos. Kuivaprosessi sopii erityisesti biojätteiden käsittelyyn ja säästää energiaa sekä vettä. Biokaasulaitoksessa on kaksi linjaa: toinen biojätteelle ja toinen puhdistamolietteille.

Laitoksella käsitellään lietteet ja erilliskerätyt biojätteet koko Etelä-Karjalan alueelta. Etelä-Karjalan Jätehuollon toimialueella asuu noin 125 000 ihmistä ja alueella tehdään vuodessa noin miljoona jäteastioiden tyhjennystä. Hyöty kierrättämisestä palautuu kuntalaisille pienempinä päästöinä sekä huokeampina jätemaksuina.

– Myymme biokaasua vain Etelä-Karjalan alueella. Hyöty maksuista tulee meille ja koska emme jaa kuntaomisteisena yrityksenä osinkoa, voimme hillitä maksujen nousuja.

Etelä-Karjalan Jätehuolto on kilpailuttanut jätteen kuljetukset koko Etelä-Karjalan alueella vuodesta 2013 lähtien. Pelkästään Lappeenrannan alue on jaettu viiteen urakka-alueeseen, joiden kilpailutuksella kuntalaisten rahoja on säästynyt noin miljoona euroa. Vastaavia yhtiöitä on Suomessa noin 30, mutta harvalla on näin laajat palvelut kuin Etelä-Karjalan Jätehuollolla.

– Kaikki kunnat Suomessa eivät ole vielä kunnallisen jätehuollon mallissa, mutta kaikki tulevat siirtymään siihen parin vuoden sisällä uuden jätelainsäädännön myötä, toteaa Suomalainen.

Kierrättämisen mallimaakunta

Suomalaisen mukaan kierrätysaste Etelä-Karjalassa on maan huippuluokkaa. Silti noin 25 prosenttia kuivajätteen painosta on biojätettä. Kun biojäte heitetään kuivajätteen sekaan, se kuormataan rekkoihin ja kuljetetaan Riihimäelle poltettavaksi jätteenpolttolaitoksessa.

– Vuodessa noin 5 000 tonnia biojätettä lähtee Riihimäelle. Sekin määrä voitaisiin käsitellä biokaasulaitoksellamme, jolloin se hyödyttäisi Etelä-Karjalaa. Se, että jätteitä ei lajitella, aiheuttaa vain turhia kustannuksia meille.

Kukkuroinmäen biokaasulaitoksen käsittelykapasiteetti on tällä hetkellä 19 900 tonnia, josta lietteiden osuus on noin 13 600 tonnia. Biojätettä Etelä-Karjalan Jätehuolto erilliskerää noin 6 000–6 500 tonnia vuodessa. Biokaasulaitos käy suunnitellulla kapasiteetilla, mutta kapasiteettia on varaa nostaa nykyisestä.

– Voisimme nostaa 20–25 prosenttia raaka-aineen syöttömäärää. Tiedämme kilon tarkkuudella, kuinka paljon raaka-ainetta meille tulee. Tähän tietoon perustuen teimme biokaasulaitosta suunniteltaessa mitoitusylityksen, joka mahdollistaa tuotannon kasvattamisen neljänneksellä, Suomalainen sanoo ja lisää:

– Mielellämme ottaisimme enemmän raaka-ainetta vastaan, erityisesti lietettä, sillä se on helppo käsiteltävä ja siitä syntyvä kaasu on puhtaampaa.

Biojätteestä syntyvä biokaasu sen sijaan on epäpuhdasta ja sen laatu vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi sitrushedelmistä muodostuu myrkkyä, joka on haaste kaasunpuhdistukselle.

– Laatu vaihtelee myös riippuen siitä, mistä biojäte kerätään. Lietteen laatu sen sijaan ei juurikaan vaihtele, sillä kakka on samanlaista Imatralla ja Lappeenrannassa, Suomalainen kuvailee.

Kotoa tankkiin monen mutkan kautta

Biojätteen matka erilliskeräyspisteeltä kaasuauton tankkiin on monivaiheinen. Kun jäte menee biokaasureaktoriin, se kulkee prosessin läpi vajaassa kuukaudessa. Kaikkiaan reaktorissa muhii 1 200 kuutiota mätänevää massaa koko ajan.

– Sinne kun ajetaan se oma biojätepussi, menee kolmisen viikkoa, että se käy kaikki vaiheet läpi. Mutta koska kapasiteettia on niin paljon, se voi muhia lähemmäs 50 päivää reaktorissa.

Biokaasun valmistusprosessiin tarvitaan myös tukiraaka-ainetta. Kukkuroinmäellä hyödynnetään Etelä-Karjalasta kerättyä puutarhajätettä eli käytännössä risuja ja oksia, joista tehdään prosessiin sopivaa haketta.

– Risuhake auttaa nesteenpoistossa, sillä se tehostaa tulpan muodostumista kuivausruuvissa. Lisäksi siitä muodostuu hiiltä, jota biokaasuprosessi myös tarvitsee.

Niin kutsuttua raakakaasua syntyy reaktorissa vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Raakakaasusta metaania on noin kaksi kolmasosaa ja hiilidioksidia noin yksi kolmannes. Reaktorista tuleva kaasu pumpataan välivarastoon, josta se jatkaa matkaansa kaasunjalostusyksikköön. Liikennepolttoaineeksi jalostettu biokaasu siirretään säiliöautoilla tankkausasemille lukuun ottamatta Kukkuroinmäen asemaa, johon kaasu siirretään putkia pitkin.

– Kaasunjalostusyksiköstä tulevasta kaasusta 97 prosenttia on metaania. Hiilidioksidi erotetaan metaanista membraanierottimella, kertoo Suomalainen.

Biokaasuprosessissa syntyvä ravinnepitoinen neste voidaan hyödyntää nestemäisenä lannoitteena ja maanparannusaineena. Prosessiparannuksen myötä myös kiinteästä käsittelyjäännöksestä voidaan jalostaa maanparannustuotteita, jotka kierrätetään takaisin Etelä-Karjalan maaperään.

Kysyntää riittää yli kapasiteetin

Kysyntää Etelä-Karjalan Jätehuollon valmistamalle biokaasulle on Suomalaisen mukaan sen verran, että oma tuotanto ei riitä sitä kattamaan. Siksi Etelä-Karjalan Jätehuolto ostaa Etelä-Savon Energialta nesteytettyä biokaasua, jota syötetään tankkausasemille tarpeen vaatiessa. Yksi syy runsaaseen kysyntään on biokaasun edullinen hinta.

– Kukkuroinmäessä on Suomen halvin biokaasun hinta eli 1,38 euroa per kilo (13.2.2023). Hinta on haluttu pitää alhaalla, jotta mahdollisimman moni käyttäisi biokaasua. Vähän yli puolet meidän kaasustamme mene raskaalle liikenteelle.

Raakakaasua laitoksella syntyy niin paljon, että metaania olisi mahdollista tuottaa 1,5 kertaa enemmän, mutta nykyinen kaasukompressori rajoittaa jalostuskapasiteettia. Etelä-Karjalan Jätehuollon hallitus on jo tehnyt päätöksen isomman kaasureaktorin hankinnasta.

– Isommalla kaasukompressorilla voimme jalostaa enemmän kaasua ja näin pääsemme eroon ostokaasusta.

Kukkuroinmäen biokaasulaitokseen on mahdollista rakentaa myös kolmas käsittelylinja, jos kysyntää jatkaa kasvuaan.

– Kolmas linja on helppo rakentaa laitoksen yhteyteen, mutta se tarkoittaisi noin viiden miljoonan euron lisäinvestointia, Suomalainen valottaa.

Lisätietoja:

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy
Mika Suomalainen, mika.suomalainen@ekjh.fi , p. 010 841 1802