Etelä-Karjala on maamme edistyksellismpiä kiertotalousalueita. Etelä-Karjalassa vuoden 2017 kierrätysaste oli 59 %. Kotitalousjätettä syntyi 320 kg/asukas. Seutukuntamme on kärkikierrättäjiä kierrätysasteessa ja kotitalousjätteen määrä asukasta kohden on toiseksi pienin. Kotitalousjätteillä tarkoitetaan kotona syntyviä jätejakeita kuten biojätettä, kartonkia, paperia, pakkauslasia, pienmetallia ja pakkausmuovia.
Etelä-Karjalassa kotitalouksien muovipakkauksia kerätään sekä RINKI-ekopisteillä että Etelä-Karjalan Jätehuollon ekopisteillä. Yhteensä muovipakkauksia vastaanotetaan Etelä-Karjalassa 26 ekopisteellä. Etelä-Karjalan Jätehuolto kerää lisäksi muovipakkauksia asuinkiinteistöiltä Imatran ja Lappeenrannan keskustaajamissa. Lappeenrannassa muovipakkauksia noudetaan 464 kiinteistöltä ja Imatralla 129 kiinteistöltä. , Kuntatekniikan saavutus 2018 -kisan lehdistöraati palkitsikin Etelä-Karjalan Jätehuollon muovipakkausten keräyksen viime kesänä.
Kiertotaloudella tarkoitetaan uutta ajattelu- ja talousmallia, jossa luonnosta käyttöön otettu materiaali kiertää mahdollisimman pitkään. Ota- ja jätä -ajattelusta pyritään kohti tavaroiden jakamista ja aineetonta kuluttamista. Kiertotalous on siis talousmalli, jossa tavoitteena on säilyttää tuotteen ja materiaalin arvo mahdollisimman korkeana ja kierrossa mahdollisimman pitkään. Tällöin syntyvän jätteen määrä vähenee. Kiertotalouden edistämisessä alueellinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, minkä vuoksi myös Etelä-Karjalaan on laadittu kiertotalouden tiekartta edistämään kiertotalousajattelun toteutumista alueellamme. Alueemme kiertotalouden edistämisen painopistealueet ovat tekniset kierrot, biohajoavat ja metsäperäiset kierrot ja älykkäät palvelut.
Etelä-Karjalassa edistetään kiertotaloutta Circwaste-hankkeen puitteissa. Lue lisää hankkeesta: