Puumalan Golf: kierrätyslannoitteet avain hiilijalanjäljen pienentämiseen

Puumalan Golf on kolme vuotta lannoittanut osan viheriöistään kierrätyslannoitteilla. Lannoitteet on valmistettu Nanopar Oy:n kehittämällä Paskíer®-prosessilla, joka perustuu prosessiteollisuudessa, biokaasulaitoksilla ja jätevedenpuhdistamoilla syntyvien orgaanisten sivuvirtojen infrapunakuivaamiseen.

– Golf-kentät ovat ongelmissa hiilijalanjälkiensä kanssa. Kierrätyslannoitteet ovat oiva keino pienentää ilmastovaikutuksia, kertoo Nanoparin markkinointipäällikkö Mari Tarkkonen.

Nanoparin teknologialla kuivattu orgaaninen aines eli esimerkiksi liete voidaan jatkokäsitellä lannoittavaksi kierrätysravinteeksi, joka vastaa ravinnearvoltaan kaupallisia kemiallisia lannoitteita. Kierrätyslannoitteen hiilipäästöt sen sijaan ovat vain murto-osaan kemiallisten lannoitteiden hiilipäästöistä.

– Meidän tuotteemme hiilijalanjälki on noin 5 hiilidioksidiekvivalenttikiloa (kg CO2-ekv) per lannoitetonni. Se on laskettu puhtaan sähkön CO2-ekv avulla. Typpilannoitteiden hiilijalanjälki puolestaan on 9700 kiloa per lannoitetonni, Tarkkonen toteaa.

Hiilidioksidiekvivalentti on eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä yhteismitallistettu vaikutus.

Viheriöt paraatikunnossa

Puumalan Golfin golfkentällä on yhteensä yhdeksän viheriötä, joista seitsemää viheriötä on lannoitettu kierrätyslannoitteilla kolmen vuoden ajan. Loput kaksi viheriötä on lannoitettu typpilannoitteilla vertailun vuoksi. Tulokset molemmilla lannoitteilla ovat yhtä hyvät.

– Viheriöiden kunnossa ei ole eroja. Lisäksi mineraalilannoitteiden tämänhetkisiin hintoihin verrattuna meidän prosessillamme tuotetut lannoitteet ovat halvempia, vaikka otettaisiin tuotantokustannukset ja myyjän osuus huomioon.

Tarkkosen mukaan yksi viheriö tarvitsee vuodessa kaksi kertaa noin viisi kiloa mineraalilannoitetta. Nanoparin laskelmien mukaan samalla määrällä kierrätyslannoitetta seitsemän viheriön ympäristökuorma vuodessa on noin 0,4 kg CO2-ekv. Mikäli kaikki yhdeksän viheriötä lannoitettaisiin typpilannoitteilla, ympäristökuorma olisi vuosittain noin 437 kg CO2-ekv. Lisäksi typpilannoitteiden ongelmana tällä hetkellä on korkea hinta sekä haasteet saatavuudessa.

Puumalan Golfin käyttämä lannoite valmistetaan Puumalassa, Nanoparin omalla pilottilaitteistolla. Prosessoitava liete tulee Puumalan jätevedenpuhdistamolta. Kuljetusmatkaa golfkentälle kertyy vain 12 kilometriä.

Nanoparin kehittämä laitteisto on kompakti ja edullinen investointi. Lisäksi se on skaalattavissa erikokoisille puhdistamoille ja teollisuuteen sopivaksi. Pääkomponentti eli infrapunakuivain voi olla teholtaan minimissään 3,7 kilowattia ja suurimmillaan 3024 kilowattia.

– Yksi Nanoparin teknologian eduista on se, että lietteen käsittely voidaan tehdä sen syntysijoilla. Täysin vastaavia ratkaisuja – sellaisia, joka toisi myös lietteen jatkoprosessoinnin puhdistamolle ­– ei ole olemassa, Tarkkonen sanoo.

Nanopar toimittaa vielä tänä vuonna Paskíer®-laitteiston tutkimuskäyttöön Sairilan biokaasulaitokselle Mikkeliin, jossa sillä käsitellään biokaasulaitoksen mädätejäännöksiä.

Nanoparin teknologia haihduttaa veden lietteestä tehokkaammin kuin muut termiset käsittelymenetelmät. Vakuumiavusteinen infrapunakuivain käyttää kahden vesilitran haihduttamiseen noin yhden kilowattitunnin energiaa.

Kuivauksen jälkeen lietteen kiintoainepitoisuus on yli 90 prosenttia. Asiakkaalle se tuottaa suoraa säästöä poistamalla lietteen kuljettamisesta sekä porttimaksuista tulevat kustannukset. 

– Hiilijalanjälkilaskureissa kuljetus on iso osa ympäristökuormaa. Siitä saadaan merkittävä osa leikattua pois, kun lietteen prosessointi tehdään paikan päällä.

Sumuinen välitila

Jätevesipuhdistamolietteen ravinteet ovat Tarkkosen mukaan tänä päivänä paljon keskustelua herättävä aihe. EU:n lannoitelainsäädäntö ei tue puhdistamolietteen hyödyntämistä lannoitteiden raaka-aineena. Tarkkosen mukaan se ei estä, mutta hidastaa jätevesilietepohjaisten lannoitteiden kaupallista tuotantoa.

Kansallisen lainsäädännön puitteissa kierrätyslannoitteita voitaisiin sen sijaan käyttää huomattavasti nykyistä monipuolisemmin.

– Monet toivovat lisää tutkimusta ja haitta-aineisiin liittyen halutaan lisää tietoa, vaikka paljon on jo tietoa olemassakin. Yleinen varovaisuus on ilmapiiri tällä hetkellä, hän kuvailee.

Lannoitteet ovat kuuma aihe myös siksi, että lannoitemarkkinat ovat kuohuksissa Ukrainan sodan takia. Suomen lannoiteomavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyy paljon kysymysmerkkejä.

– Tiedetään, että lietteessä on paljon ravinteita, jotka halutaan käyttöön, mutta miten. Meillä on ratkaisu, jolla saadaan paikan päällä omasta lietteestä käsiteltyä ja tehtyä lannoite. Lisäksi jäljelle jäävä orgaaninen aine tukee ravinteiden toimintaa maassa.

Kierrätyslannoitteille ei ole aiemmin ollut standardoitua laskuria ympäristökuorman laskemiseksi. Nyt Nanopar on mukana Suomen Biokerto ja Biokaasu ry:n ilmastolannoite-hankkeessa, jossa kehitetään vertailukelpoista hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskuria kierrätyslannoitetuotteille. Laskuri perustuu kansainvälisesti hyväksyttyihin laskentastandardeihin.

– Laskurin avulla kierrätyslannoitteita voidaan vertailla tuotekohtaisesti. Myös meidän laitteistollamme prosessoituja eri tuotteita voidaan verrata keskenään ja sitten mineraalilannoitteisiin. Laskuria varten tarvitaan tietysti dataa taustalle, Tarkkonen toteaa.

Lannoitevalmistajien lisäksi hankkeessa on mukana myös esimerkiksi vilja-alan sekä vesilaitosten edustus. Hankkeen on määrä päättyä toukokuussa 2023.

Lisätietoja:

Nanopar Oy
Mari Tarkkonen, mari.tarkkonen@nanopar.fi, p. 046 643 3726

Lisätietoa Ilmastolannoite-hankkeesta:

ilmastolannoite.fi/

NANOPAR KEHITTÄÄ KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN PERUSTUVIA, TALOUDELLISIA JA KOMPAKTEJA INFRAPUNAKUIVAINRATKAISUJA KAIVOS- JA PROSESSITEOLLISUUDELLE SEKÄ KUNNALLISTEN JA TEOLLISUUDESSA SYNTYVIEN ORGAANISTEN LIETTEIDEN KUIVAUKSIIN. YHTIÖN KOTIPAIKKA ON PUUMALA.

NANOPAR