Lappeenranta on kunnianhimoinen ilmastotavoitteissaan ja vihreä sähköistäminen on koko seudun yhteinen asia. Kaupunki, LUT-yliopisto ja yritykset ponnistelevat, testaavat ja kehittävät raskaan kumipyöräliikenteen ja suurten työkoneiden sähköistämisen lisäksi myös sähköistä lentämistä. LUTin sähköisen liikenteen tutkimuskeskuksen kylkeen onkin syntymässä myös sähköisen lentämisen testikenttä.

Alkuun faktaa: 15 prosenttia maailman ilmastopäästöistä syntyy siitä, kun kumipyörät pyörivät polttamalla dinosauruksia eli öljyä. Näin lataa LUT-yliopiston sähköisen liikenteen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Ville Naumanen. Toisin sanoen fossiilisella polttoaineella kulkevat raskaat ajoneuvot ja liikenne ylipäätään ovat merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde. Kun liikenteen päästöt ovat reilu viidennes kaikista CO2-päästöistä, kumipyöräliikenteen osuus siitä on jopa 74 prosenttia.

Ongelma on siis valtava. Onneksi ratkaisujakin kehitetään Naumasen ja kumppaneiden johdolla koko ajan lisää. Henkilöliikenteessä sähköautot alkavat olla jo arkipäivää, mutta raskaan liikenteen osalta muutos on ollut hidasta. LUTissa sähköistämistä on tutkittu jo pitkään, ja pyrkimys on tuoda sähköllä yhä enemmän vauhtia myös raskaampiin kumipyöriin. Samalla yritetään tunnistaa niitä pullonkauloja ja haasteita, joita sähköistymiseen edelleen liittyy.

– Jos hypätään elektronin selkään vihreässä voimalaitoksessa, Lappeenrannassa esimerkiksi kotitalojen aurinkopaneelista, se menee sieltä sähköverkon kautta ison infran läpi ensin sähköauton laturiin. Sieltä se puolestaan hyppää akkuun ja saa pyörät lopulta pyörimään siksi, että me ihmiset tarvitsemme jotain, Naumanen tiivistää.

Hänellä on tuplarooli sähköistämisen edistämisessä. Sähköisen liikenteen tutkimuskeskuksen lisäksi Naumanen työskentelee sähköautojen latauslaitteita valmistavan Kempowerin tutkimusjohtajana. Yritys avasi konttorin yliopistokampukselle syyskuussa 2025. Syy Lappeenrantaan tuloon oli nimenomaan LUT ja sen sähköinen meininki.

– Meillä on syvin mahdollinen yhteistyö akatemian ja teollisuuden välillä, ja se realisoituu tutkimuskeskuksessamme keskellä yliopistokampusta. Se ei olisi ollut mahdollista minkään muun yliopiston kanssa. Minä toimin johtimena molempiin suuntiin ja seison ikään kuin aidan molemmin puolin. Tiimit sekä yliopiston että Kempowerin puolelta syventävät yhteistyötä, Naumanen kertoo symbioosista.

“Puitakin voi hakea metsästä sähköautolla”

Tilastojen mukaan raskaan liikenteen sähköajoneuvojen määrä Suomessa on tuplaantunut viime vuosina. Tästä huolimatta täyssähköisiä rekkoja on vasta arviolta 160. Norjalaiset johtavat suvereenisti liikenteen sähköistymistä Euroopassa. Myös Saksa, Ranska ja Iso-Britannia ovat lähteneet hyvin liikkeelle. Naumasen mukaan Suomessa ollaankin pahasti jäljessä muita.

– Tässä on ollut sellaista kiikkulautaa, että pitääkö olla ensin sähköä vai sähköisiä ajoneuvoja. Nyt laturiverkostoon investoidaan ja mahdollistetaan liikenteen sähköistyminen myös sitä kautta. EU tukee sitä voimakkaasti, Naumanen kertoo.

Suomen mittakaavassa rajalinja näyttäisi kulkevan hänen mukaansa nelostietä: lännessä latausinfra on kehittynyt hyvin, idässä puolestaan on ollut sen osalta musta aukko, jota on nyt lähdetty osin täyttämään.

– Kyllä puitakin voi hakea metsästä sähköajoneuvolla. Olisikin ensisijaisen tärkeää saada isot raskaan liikenteen käyttäjät, kuten paperitehtaat, terästehtaat ja muut näkemään sähköisen liikenteen hyödyt.

Sähkörekka on pitkällä tähtäimellä jo perinteistä edullisempi

Lappeenranta on linjannut, että sen tavoitteena on olla ympäristöä säästävän toiminnan mallikaupunki. Ponnisteluja tavoitteen eteen on tehty ja tehdään jatkuvasti myös muualla kuin LUTin ympärillä.

Lappeenranta on esimerkiksi ollut WWF:n ilmastopääkaupunki jo kahteenkin otteeseen viime vuosikymmenellä. Se on myös ensimmäinen kaupunki Suomessa, joka hankkii käyttöönsä ainoastaan sähkö- ja biokaasuautoja. Myös EU:lta on tullut tunnustuksia Green Leaf 2021 -palkinnon ja EU-ilmastokaupunkien valinnan muodossa.

Seuraava suuri tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2050 Lappeenranta aikoo puolestaan olla ilmastopäästötön kaupunki, joka ei ylikuluta tai tuota lainkaan kaatopaikkajätettä.

Kaupunki myös tukee vahvasti sähköistämistä edistäviä yrityksiä. Yksi raskaan liikenteen ja työkoneiden sähkömoottoreita sekä niitä ohjaavia sähkökonverttereja kehittävä yritys on Danfoss Editron, jolle kaupunki rakentaa parhaillaan uutta isompaa toimitilaa. Tilan on määrä valmistua vuonna 2026. Danfoss Editronilla on Lappeenrannassa tällä hetkellä lähes pari sataa työntekijää. Uudet tilat mahdollistavat kasvun.

– Lappeenranta ja LUT ovat myös Danfossille erittäin tärkeitä. On toimivat tilat, hyvää työvoimaa tarjolla ja tutkimusyhteistyötä, kertoo Danfoss Editron teknologiapäällikö Tommi Kankaanranta.

Danfoss Editron kehittää sähkömoottoreihin uutta tekniikkaa. Sitä varten tarvitaan myös uudenlaisia inverttereitä ja konverttereita eli erilaisia sähkömuuntimia, joita kehitetään Lappeenrannassa.

– Muuntimien avulla ajoneuvojen käytettävyys ja tehot paranevat. Jos mietitään perinteistä polttomoottoriautoa, se reagoi kaikkeen aina pienellä viiveellä. Sähköllä vaikutus on välitön. Eli samalla energiamäärällä päästään pidempi matka ja samalla päästöt pienenevät, Kankaanranta avaa.

Raskaan liikenteen sähköistämistä hidastaa ajoneuvojen kallis hinta, joka on edelleen merkittävästi diesel-käyttöisiä koneita korkeampi. Pitkällä aikavälillä näin ei kuitenkaan ole.

– Sähköauto on huomattavasti huoltovapaampi kuin perinteinen polttomottooriajoneuvo. Auto ei kulu mekaanisesti samalla lailla kuin polttomoottoriajoneuvo. On myös osoitettu, että juuri hyötysuhde-erolla ja nykyisillä dieselin hinnoilla sähkörekka tulee elinkaarensa aikana perinteistä edullisemmaksi jo nyt.

Lappeenranta sähköistää myös lentämisen

Lappeenrannassa sijaitsee Suomen vanhin toiminnassa oleva lentoasema, mutta uudet tuulet puhaltavat sielläkin. LUTin sähköisen liikenteen tutkimuskeskuksen (EMRC) tavoitteena on rekrytoida yhä enemmän ilmailun huippuosaajia ja tehdä Lappeenrannan kentästä monitieteinen tutkimuslentoasema. LUT selvittää lentämisen eri energiamuotoja, ovatpa ne sitten sähköä, biopolttoaineita tai vetypohjaista energiaa, jolla korvata kerosiinia.

Yliopisto tutkii muun muassa mahdollisuuksia kehittää sähkölentokoneeseen soveltuvaa suurnopeussähkömoottoria. Danfoss Editron tuleva tehdas sijaitsee niin ikään kentän kupeessa, joten se mahdollistaa omalta osaltaan myös lentokenttien maakaluston testausta, kehitystä ja sähköistystä.

– Lappeenrannan kenttä sijaitsee kirjaimellisesti keskellä kaupunkia ja yliopistokampuksen takapihalla. Sieltä on jo kartoitettu maa-alueet, joita voidaan ottaa aurinkoenergian käyttöön ja sähköntuotantoon. Muutenkin voimme lähteä rakentamaan energialähteitä tulevaisuuden ilmailun tarpeisiin, EMRC:n Ville Naumanen kertoo.

Itärajalta Turkuun tunnissa sähköllä?

Hänen mukaansa lyhyitä lentoja sähkökoneilla toki jo tehdään. Esimerkiksi Norjassa aloitti kesällä 2025 liikennöinnin nelipaikkainen täyssähkölentokone, jota ladataan Kempowerin laturilla. Norjalaiset ovat kehityksessä muita edellä, sillä vuoristo vaikeuttaa kumipyöräliikennettä.

Suomessakin maan poikittainen liikenne eli noin 200–500 kilometrin matkat olisivat houkuttelevia vaihtoehtoja sähkökoneille. Pidemmille matkoille sähkö on haastava energiamuoto.

– Olisihan se mahtavaa, jos Vaasaan tai Turkuun pääsisi itärajalta esimerkiksi tunnissa eikä seitsemässä. Tai jos pienemmiltä maakuntakentiltä pääsisi sähköllä Helsinki-Vantaalle.

Lentämisen sähköistäminen vaatiikin nimenomaan toimivaa verkostoa. Ei auta, jos yksi kenttä on sähköiselle ilmailulle sopiva.

– Meillä on jo ihan hyvä lentämiseen liittyvä ekosysteemi, ja sitä haluamme nyt vahvistaa. Ei siis puhuta pelkästään sähköisestä lentokoneesta, vaan kaikki se muu infra, millä sähköä kentillä tuotetaan ja miten koneet ladataan ja niin edelleen. Siihen pitää kehittää valmiuksia ja teknologiaa, Naumanen linjaa.

Yksi viime vuosien riesa voi sekin kääntyä itärajalla hyödyksi.

– Venäjän harjoittama gps-häirintähän on Lappeenrannassa ehtymätön luonnonvara. Kaikenlaista häirintää lentämistä kohtaan on muutenkin paljon itänaapurin puolelta tarjolla. Mutta samalla voimme myös kehittää ja tutkia erilaisia teknologioita ja ratkaisuja, millä tuota haittaa vähentää. Eli tavallaan rajan takaa tulee yllättävääkin tukea tutkimukselle, Naumanen veistelee.

Lappeenranta on osa Innokaupungit-verkostoa. Lappeenrannan kehittämisen kärkiä ovat vihreä sähköistäminen ja biotuotteet.