Talomme on meidän kestävän arjen tekomme

”Talo kuin Meltolan Energia” otsikoi paikallislehti Uutisvuoksi talosta kertovan jutun vuonna 2016. Sitä tämän perheen koti toden totta on. Aurinkoenergiajärjestelmällä varustettu talo tuottaa enemmän energiaa, kuin talo ja sen asukkaat ehtivät kuluttaa.

Kesällä ylijäämäsähkö myydään verkkoon ja talvella sähkö ostetaan hieman kalliimmalla takaisin.

”Sähköverkko toimii hyvänä ”varastona”. Akkuja energian varastointiin ei ole rahallisesti järkevää hankkia varsinkaan, kun tuntinetotusta ei ole vielä käytössä”, toteaa Antti.

Kaikkiaan perheen talon ja autotallin kattoja peittää 82 aurinkopaneelia. Niistä 40 sijaitsee talon etelän suuntaisella lappeella, 21 autotallin itälappeella ja 21 länsilappeella. Voimalan kokonaisteho on yhteensä 21,1 kWp. Yksikköä Wp (piikkikilowatti) käytetään yleisesti kuvaamaan aurinkopaneelien tuottamaa sähkötehoa tietyissä standardiolosuhteessa.

Aurinkosähköjärjestelmän vuosituotanto on Antin mukaan ollut 16,6 – 18,1 MWh ja tunnin aikainen huipputeho 15,3 kW.

Ostosähköä alle 200 eurolla vuodessa

Aurinkosähköllä pyöritetään talon maalämpöpumppua, aina kun se on järkevää. Pumppua ohjaa älykäs yksikkö, joka seuraa verkon kautta sähkön spottihintaa sekä aurinkosähköjärjestelmän tuotantoennustetta. Kun sähkön hinta on alhaalla, pyöritetään maalämpöpumppua aurinkosähköllä. Kun sähkön hinta on korkeampi, myydään aurinkosähkö verkkoon. Tällöin siitä saadaan paras mahdollinen rahallinen hyöty irti.

Kodin älykäs yksikkö on itse kehitetty ja toteutettu opiskelijatyönä, ja on siten ainoa laatuaan. Antti kertoo, että he voivat seurata hintoja ja energiantuotantoa reaaliajassa ja käynnistää esimerkiksi pyykinpesukoneen silloin, kun sähkö on edullista.

”Pyykit pestiin juuri aurinkosähköllä,” kertoo Anna, kun pyykinpesukone alakerrassa ilmoittaa, että pesuohjelma on päättynyt.

Maalämpö toimii lämmönlähteenä vesikiertoiselle lattialämmitykselle. Lisäksi talossa on tuloilmaviilennys sekä neljä tulisijaa, joista yksi on vesikiertotakka. Tuloilmaviilennys perustuu maalämpökaivon nesteeseen. Ulkoa tuleva ilma kiertää lämmönvaihtimen kautta ja se jäähdytetään maaputkiston nesteellä.

”Tämä systeemi jakaa viileyden koko taloon ja se poistaa kosteutta hyvin. Järjestelmä on otettu huomioon jo rakennusvaiheessa, sillä se vaatii kondenssieristetyt putket. Siinä on käytetty ihan kaupallisia perusratkaisuja”, Antti sanoo.

Pariskunta on laskenut talon elinkaaren aikaisen energiankulutuksen hiilijalanjäljen talosta julkaistua tieteellistä artikkelia varten. Energiankulutuksen päästöt ovat 26,4 tonnia (CO2e), ja kun otetaan huomioon verkkoon myyty ylimääräinen sähkö, päästöt ovat -42,3 tonnia (CO2e).

Antti ja Anna rakensivat talonsa lähes kokonaan itse. Rinnetalon alakerta on tehty kivestä ja yläkerta hirrestä. Antin mukaan he ostivat ainoastaan talon rungon pystytyksen vesikatteeseen asti ulkopuolisilta. Sopiva tontti, johon talon pystyi asemoimaan auringon kannalta oikeaan ilmansuuntaan, löytyi Imatralta.

”Mietimme, että miksei energiatehokkuutta voisi tehdä jollakin muulla tavalla kuin eristämällä. Halusimme käyttää uusiutuvaa energiaa ja eristämisen sijaan tehdä energiatehokkuuden koneilla.”

Oman maan satoa syödään läpi vuoden

Kestävät arvot näkyvät myös perheen muilla arjen osa-alueilla. He ovat ahkeria kierrättämään, omassa puutarhassa kasvaa kasviksia talven tarpeiksi ja matkailua he harrastavat pääasiassa kotimaassa ja usein kimppakyydein harrastusten perässä. Normaaliarjessa myös työmatkat Lappeenrantaan he taittavat julkisilla.

”Kierrätämme muovit, paperit, pahvit, lasit ja metallit. Biojätteelle meillä on oma komposti, josta saamme multaa. Kuivajätteen noutoväli on tällä hetkellä kahdeksan viikkoa. Ennen tyttären syntymää olisimme melkein pärjänneet vuoden tyhjennysvälillä. Niin vähän kuivajätettä tulee, kun etenkin muovit kierrättää”, Antti sanoo.

Anna kertoo, että rakennusaikanakaan ei tullut kovin montaa peräkärryllistä kaatopaikalle menevää jätettä, vaan kaikki hyödynnettävissä oleva hyödynnettiin. Muovit he erottelivat jätteistä silloinkin. Samalla hän esittelee kodin pihaa ja puutarhaa, jossa on käytetty muun muassa ylijäämäharkkoja ja tonttimaasta seulottuja kiviä. Ylijäämäharkoista on tehty esimerkiksi kukka- ja mansikkapenkki.

”Täällä kasvimaalla kasvaa lähes kaikkea mahdollista, ainakin sipulia, perunaa, kaaleja, punajuuria, palsternakkaa, naurista, lanttua ja salaattia. Ajattelin, että kun tytär alkaa syömään kiinteää ruokaa, niin aineksia saisi omasta maasta. Lisäksi meillä on kellari, jossa säilömme itsekeitetyt mehut ja siellä on vielä viime talvelta suolakurkkuja ja etikkapunajuuria sekä perunoita. Ei meillä ole päästöjen suhteen mietitty ruokaa, mutta kaupasta ostamme pääasiassa kotimaista.”

Hinta päästöille

Antti ja Anna jakavat mielellään omia kokemuksiaan ja tietoaan nollaenergiahirsitaloonsa liittyen. Moni aiheesta kiinnostunut pohtii ensimmäisenä aurinkoenergian takaisinmaksuaikaa. Antti ihmettelee, miksi ihmiset ovat edelleen valmiita tekemään kulutusvalintoja vain hintaa tuijottamalla. Hinnan lisäksi pitäisi huomioida myös päästöt.

”Se, millä päästöjä tuotetaan, on raha. Ihmisten pitäisi miettiä, miten rahojaan käyttää ja sitä kautta tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi lentäminen on yksi pahimmista päästöjen aiheuttajista. Tämä talo on se meidän kestävän arjen tekomme. Pystymme näyttämään esimerkkiä, että millä tavalla voisi toimia. Sillä on isompi näkyvyys ja vaikutus kuin esimerkiksi sillä, että me kierrätämme.

Hiilidioksidipäästöillä ei ole hintaa tällä hetkellä. Yritysten tulisi kehittää palveluja, joilla on mahdollisimman pieni tai jopa negatiivinen päästövaikutus sekä kestäviä tuotteita, joita pystyy korjaamaan tai uusiokäyttämään.”